Antibioottivapaa

Liiallinen antibioottien käyttö on vakava uhka terveydelle

Meillä Atrialla ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi on vastuullisen ruoantuotannon lähtökohta. Antibioottivapaan tuotantotavan edistäminen on kestävää kehitystä edelläkävijän saappaissa. Antibioottivapaa-merkinnän löydät yhä useammasta pakkauksestamme.

Olivatpa kyseessä ihmiset tai eläimet, on äärimmäisen tärkeää, että antibiootteja ei käytetä turhaan. Antibioottien liiallinen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä. Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että aikaisemmin helposti antibiooteilla hoidettavat sairaudet ja infektiot eivät parane enää samoilla lääkkeillä, koska bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn lääkkeenä käytettäville antibiooteille. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut antibioottiresistenssin leviämisen yhdeksi suurimmista globaaleista terveysuhkista.

Monissa maissa antibiootteja syötetään tuotantoeläimille rutiininomaisesti. Niitä käytetään eläinten kasvun edistämiseen ja ennaltaehkäisemään sairauksia. Niillä paikataan puutteellisia kasvatusolosuhteita ja aläinten ahtaudesta koituvia haasteita. Esimerkiksi kana voi saada ensimmäisen antibioottikuurinsa jo munan sisälle hautomisvaiheessa. Näistä maista tulevasta lihasta löytyy niin ikään paljon antibioottiresistenttejä bakteereita, jotka voivat levitä ihmisiin tuontilihan ja matkustelun kautta.

Hyvinvoiva eläin ei lääkkeitä kaipaa

Antibiootteja ei kuitenkaan tarvitse antaa lainkaan, jos eläinten hyvinvoinnista huolehditaan niin tarkasti, etteivät ne sairastu infektioihin. Atrian kana- ja monista possupakkauksista löytyvä antibioottivapaa-merkintä kertoo, että eläimet eivät ole tarvineet ainuttakaan antibioottikuuria koko elämänsä aikana. Eläinten poikkeuksellisen hyvä terveys perhetiloillamme selittyy eläinten erinomaisilla elinolosuhteilla, asianmukaisella ruokinnalla, huolellisella hygienialla, sekä pitkäjänteisellä, järjestäytyneellä eläintautien ehkäisytyöllä. Kun antibiootteja käytetään maltillisesti tai ei ollenkaan, pienenee todennäköisyys superbakteerien syntymiselle ja leviämiselle.

Ennaltaehkäisevä työ eläinten hyvinvoinnin ja terveyden eteen mahdollistaa antibioottivapauden siten, ettei eläimiä tarvitse lääkitä
antibiootein koko niiden elinaikana. Atrian sopimustuotantotiloilla antibiootteja ei käytetä rutiininomaisesti ilman perusteita, vaan ainoastaan sairastuneet eläimet hoidetaan diagnoosin perusteella, välttäen tarpeetonta lääkitystä.

Tilojen lääkkeiden käytöstä vastaa tilan hoitava eläinlääkäri. Lääkekirjanpitoa valvoo virkaeläinlääkäri. Tieto eläinten saamasta lääkityksestä välittyy Atrialle ketjuinformaation kautta. Tavoitteena on antibioottivapaan tuotannon edistäminen koko konsernissa. Vastuullista antibioottien käyttöä edellytetään myös Atrian Eläinten
hyvinvointipolitiikan mukaisesti kaikkien liiketoiminta-alueiden lihanhankintaketjuissa.

Eläintautivapaus on kansanterveyden suoja

Turvallisten elintarviketuotteiden takaamisessa kuluttajalle lähtökohtana ovat puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet. Tarttuvien eläintautien hallinta alkutuotannossa on hyvän tuoteturvallisuuden lähtökohta, sillä osa tarttuvista eläintaudeista on sellaisia, jotka voivat tarttua eläimistä ihmisiin tai ihmisestä eläimiin. Näitä kutsutaan zoonooseiksi.

Kansanterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että eläinten lääkitystarve minimoidaan. Suomessa tarttuvien eläintautien esiintyvyys ja eläinten lääkitsemistarve on ennaltaehkäisevän tautivastustustyön vuoksi vähäistä. Tällä vähennetään merkittävästi resistenttien, mahdollisesti ihmisiinkin siirtyvien bakteerikantojen syntymistä (esim. MRSA, ESBL).

Suomessa Eläinten Terveys (ETT ry) ohjeistaa vastustamaan myös sellaisia tauteja, joita ei lakisääteisesti edellytetä ehkäistävän. Tuotantoeläimiä ei lääkitä ennaltaehkäisevästi eikä tuotantoeläimille syötetä lihaksia kasvattavia hormoneja.

Tilanne kansainvälisesti verrattuna erinomainen

Muissa länsimaissa merkittäviä kansanterveysongelmia aiheuttavat zoonoosit, kuten salmonellatartunnat, saneerataan suomalaisilta tiloilta aina niitä todettaessa. Suomalaisten saamista salmonellatartunnoista noin 80 prosenttia on peräisin ulkomaisista lähteistä.

Muista zoonooseista Suomessa tavataan muun muassa kampylobakterioosia, listerioosia, yersinioosia ja EHEC-tartuntaa. Tilanne on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna erinomainen, eli kyseisten tautien esiintyvyys on hyvin vähäistä.

Suomessa ei esiinnyt vakavia zoonooseja

Suomessa ei eläimillä esiinny myöskään vakavia zoonooseja, kuten nautatuberkuloosia, bruselloosia tai rabiesta. Pohjoisen viileät ja kuivat ilmasto-olosuhteet eivät ole niin otollisia taudinaiheuttajille kuin lämpimät ja kosteat olosuhteet. Siksi tautipaine on Suomessa moneen muuhun maahan verrattuna pienempi.