Liiketoiminnan lähiajan riskit
Q1/2025
Atria-konsernin liiketoimintaan, liikevaihtoon tai tulokseen voivat vaikuttaa useat riskitekijät. Atria on kuvannut liiketoiminnan riskit ja riskienhallinnan laajemmin vuosikertomuksessa 2024, joka löytyy osoitteesta www.atria.com/sijoittajat/taloustieto/vuosikertomukset/.
Katsauskaudella epävarmuutta lisäsivät Ukrainan sodan ja maailmanlaajuisen geopoliittisen epävakauden vaikutukset, kuten Yhdysvaltojen korottamat tuontitullit ja Euroopan sekä Kiinan vastatoimenpiteet. Näiden seurauksena riski markkinoiden epävakauteen ja kuluttajien luottamuksen heikkenemiseen kasvaa. Euroopan komission lokakuussa 2024 asettamien kiinalaisten sähköautojen korotettujen tullitariffien vaikutukset ovat edelleen epäselviä. Kiina on ilmoittanut harkitsevansa, että se korottaa Euroopasta tuotavien elintarvikkeiden tulleja tai kieltää tuonnin kokonaan.
Suomessa käynnissä oleva työehtosopimuskiista johti elintarvikealan lakkoon, joka alkoi 8. huhtikuuta ja kesti kolme päivää. Lakko vaikutti merkittävästi elintarvikealan tuotantoon ja jakeluun. Lakko heijastuu Atria Suomen loppuvuoden myyntiin ja tulokseen.
Syksyllä 2024 julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset ovat pienentäneet leivänpäällismarkkinaa Suomessa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Suomen leivänpäällismarkkina vähittäiskaupassa pieneni noin 9 prosenttia arvossa mitattuna. Suositusten pitkäaikaista vaikutusta markkinaan arvioidaan.
Vuoden 2025 alussa Saksassa todettiin suu- ja sorkkatautia, mikä on vaikuttanut maan sianlihanvientiin. Tauti on johtanut tiukkoihin tuontirajoituksiin useissa maissa. Tämä on aiheuttanut häiriöitä kansainvälisillä sianlihamarkkinoilla. Atrialla seurataan aktiivisesti eläintautitilannetta Euroopassa, sillä riski tautien leviämisestä Atrian toimintamaihin on olemassa. Atrialla on suojatoimenpiteitä käytössä omissa tuotantolaitoksissa ja sopimustuotantotiloilla.
Sään arvaamattomuus uuden kasvukauden alkaessa sekä Ukrainan sodan vaikutukset luovat riskejä viljan hinnalle ja saatavuudelle.
Kyberrikollisuuden ja tietojärjestelmähäiriöiden torjunta edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja ennakoivaa lähestymistapaa. Keskeistä on suunnitelmallinen valvonta, joka mahdollistaa uhkien havaitsemisen ajoissa, sekä kyberturvallisuuden jatkuva parantaminen esimerkiksi järjestelmien päivityksillä, henkilöstön koulutuksella ja uusien teknologioiden käyttöönotolla.