Historia – Atrian ensimmäiset 120 vuotta

2023

Kai Gyllström nimitettiin Atria Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.6.2023 alkaen.

tek_0147.jpg

Atrian pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Gröhn jäi eläkkeelle 31.5.2023. Atria Oyj:n hallitus nimitti KTM, MBA Kai Gyllströmin Atria-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.6.2023 alkaen. 

2022

Atria — 120 vuotta maapalloa, ihmisiä ja ruokaa kunnioittaen

atria_120v_tunnus_rgb.jpg

Vuonna 2023 Atria juhlistaa suomalaisilta perhetiloilta 120 vuotta sitten alkanutta ruokamatkaansa, jonka resepti kestää tulevillekin sukupolville: Hyvä ruoka — parempi mieli.

Atrian ruokamatka alkaa Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan tiloilta.

Savolaiset talonpojat perustavat Kuopiossa vuonna 1903 ensimmäisen suomalaisen osuustoiminnallisen liha-alan yrityksen, Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan. Se aloittaa pian myös lihanjalostajana, jonka makkaroita myydään Kuopion kauppahallissa.

Pohjalaiset viljelijät puolestaan perustavat Seinäjoella vuonna 1914 Suomen merkittävimpiin osuusliikkeisiin kuuluneen Karjanmyyntiosuuskunta Itikan. Myös se aloittaa makkaran ja syltyn tekemisen niin, että ne löytävät pian ostajansa myös oman maakunnan ulkopuolelta.

Ruotsinkieliset juurensa Atria saa 1990-luvulla, kun perinteinen perinteinen vuonna 1934 perustettu Osuuskunta Pohjanmaan Liha, Österbottens Kött tulee osaksi Atriaa.

Noista Atrian vankoista juurista on 120 vuoden aikana kasvanut arvostettu ja menestyvä suomalainen ja pohjoiseurooppalainen ruokatalo. Meitä atrialaisia ruoka-alan osaajia on yhteensä jo noin 4 400 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Meitä yhdistää hyvän ruoan tekeminen kaikkiin ruokahetkiin – olemme mukana ihmisten arjessa ja juhlassa, elämän hetkissä. Tätä me haluamme tehdä tulevaisuudessakin. Siksi toimimme maapalloa, ihmisiä ja ruokaa kunnioittaen.

2021

Atria investoi 30 miljoonaa euroa tuotannon uudelleenjärjestelyihin Ruotsissa

skollersta.jpg

Atria investoi 30 miljoonaa euroa tuotannon uudelleenjärjestelyyn Ruotsissa. Investointi sisältää tuotantotilojen laajennuksen ja uusien tuotantolaitteiden hankintoja Sköllerstan tehtaalle. Uudelleenjärjestelyn myötä Malmön tuotanto siirretään Sköllerstan ja Mohedan tehtaille Ruotsissa sekä Hanstedin tehtaille Tanskassa. Tuotannon siirron odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.

Tuotannon keskittämisellä Atria haluaa varmistaa tulevaisuuden kilpailukykynsä tehokkaammalla tuotannolla ja logistiikalla, joilla on myös pienemmät ilmastovaikutukset.

- Investointi mahdollistaa pitkäjänteisen ja kestävän toiminnan Atrialle Ruotsissa, jossa voimme paremmin vastata kuluttajien kysyntään myös tulevaisuudessa, kertoo Atria Ruotsin toimitusjohtaja Jarmo Lindholm.

Atrialla on Malmössä noin 160 työntekijää. Tuotannon siirto voidaan toteuttaa aikaisintaan vuonna 2023 ja siihen asti tuotantoa jatketaan Malmössä. Tämän jälkeen Atria aikoo myydä tehdasrakennuksen Malmössä.

2021

Atrian venäläinen tytäryhtiö OOO Pit-Product myytiin Limited Liability Company Agricultural Complex Mikhailovskiylle

pit-product-2005.jpg

Atria teki sopimuksen venäläisen tytäryhtiönsä OOO Pit-Productin myymisestä Limited Liability Company Agricultural Complex Mikhailovskiylle, joka kuuluu Cherkizovo Groupiin. Yrityskauppa, jolla OOO Pit-Productin omistusoikeus siirtyy ostajalle saatiin päätökseen huhtikuussa 2021. Myyntisopimus ei sisällä Atria Venäjän toista tytäryhtiötä Sibylla Rus LLC:tä, joka harjoittaa pikaruokaliiketoimintaa Venäjällä.

Kauppahinta on noin 30 miljoonaa euroa. Atria osti Pit-Productin vuonna 2005. 

2020

Atrialta historiansa suurin investointi – 155 miljoonaa euroa siipikarjatuotannon laajennukseen

atria_2020-rgb.jpg

Atria on tehnyt päätöksen siipikarjatuotannon laajennusinvestoinnin toteuttamisesta. Nurmon tuotantolaitoksen yhteyteen rakennettavan tehtaan investoinnin arvo on noin 155 miljoonaa euroa ja se sisältää uusien teurastus-, leikkuu- ja pakkauslinjojen rakentamisen. Investoinnin myötä Atria Suomen siipikarjan tuotantokapasiteetti lisääntyy noin 40 %.

Uusi tuotantolaitos vastaa kulutuskysynnän kasvuun ja vahvistaa Atrian markkinajohtajuutta siipikarjatuotteissa Suomessa. Uusi tehdas ja lisääntynyt kapasiteetti antavat Atrialle mahdollisuuden lisätä myös siipikarjatuotteiden vientiä. Investointi mahdollistaa tuotteiston kehittämisen yhä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin.

- Noin vuosi sitten käynnistimme uuden tehtaan suunnitteluhankkeen ja viranomaislupiin liittyvät hakuprosessit. Nurmon siipikarjatehdasta on uudistettava ja kapasiteettia täytyy lisätä pystyäksemme vastaamaan tulevaisuuden kulutuskysyntään. Vahvistaaksemme asemaamme siipikarjan ykkösenä Suomessa olemme päättäneet toteuttaa historiamme suurimman yksittäisen investoinnin, kertoo Atria-konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn.

Uuden tehtaan rakennustyöt käynnistyvät mahdollisimman pian ja sen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis aikaisintaan vuoden 2024 aikana.

2020

Atria uudistaa perinteisen brändilogonsa – uusi brändi-ilme tulee pakkauksiin elokuusta lähtien

atria_logo---rgb_lo.jpg

Tänä vuonna 117 vuotta täyttävä Atria uudistaa brändilogonsa. Uudistus tulee pakkauksiin elokuusta 2020 lähtien. Samalla uudistetaan pakkausten brändi-ilmettä: tilajäljitettävyys, vastuullisuus ja suomalaisuus tuodaan selkeämmin esille pakkauksissa.

- Atrian perinteinen puna-vihreä brändilogo on tutkimusten mukaan yksi Suomen tunnetuimmista elintarvikealan logoista. Nykyisessä asussaan logo on palvellut meitä jo vuodesta 1991. Maailman ja brändien muuttuessa on syntynyt tarve modernisoida logoamme brändin arvojen mukaiseksi ja tähän päivään sopivaksi, kertoo Atria Suomen markkinointijohtaja Sanna Päällysaho.

Uusi logo viestii selkeämmin Atria-brändin arvoja: pitkät perinteet ja sen myötä vahva osaaminen, suomalaiset perhetilat brändin tuotteiden raaka-aineen takana sekä vastuullisuus. Logon ja pakkausvisuaalisuuden uudistaminen jatkavat Atria brändimielikuvan uudistamista, millä tavoitellaan helposti lähestyttävyyden, yhteisöllisyyden ja lämminhenkisyyden esille tuomista.

- Uudistustyö käynnistettiin jo viime vuoden puolella. Tämä on ollut iso ponnistus Atrian markkinointitiimille. Se on sisältänyt paljon suunnittelua ja usean eri vaiheen tutkimuksia. Oma ponnistuksensa on logon näkyväksi saaminen pakkauksiin ja lukuisiin muihin pintoihin.  Logo toteutettiin yhteistyössä brittiläisen BrandMe-designtoimiston kanssa, kertoo Päällysaho.

2018

Atrian aurinkosähköpuisto valmistui

aurinkolive_kuvitus_square-dji_0004.jpg

Atrian Aurinko -aurinkosähköpuiston viimeiset paneelit asennettiin syyskuussa 2018 paikoilleen ja hanke on aurinkopaneelien osalta kokonaisuudessaan valmis. Atrian Nurmon tehdasalueelle nousi Suomen suurin aurinkopuisto.  Aikataulussaan valmistunut rakentamisprojekti aloitettiin kesäkuussa 2017 ja se on tuottanut energiaa Atrian tarpeisiin jo heinäkuusta 2017 lähtien.

Huoli ilmastonmuutoksesta on tuonut erilaisia puhtaan energian vaihtoehtoja voimakkaasti esille myös elintarviketeollisuudessa. Yksi vaihtoehdoista on aurinkoenergia. Atria halusi tarttua puhtaaseen ja kotimaiseen vaihtoehtoon ja rakennutti Suomen suurimman teollisen mittaluokan aurinkosähköpuiston Atrian Auringon.

Samalla Atrian Aurinko -hanke edesauttaa teknologian kehitystä, sillä hankkeessa kartoitetaan tietoa yleistä osaamista varten. Aurinkosähköpuiston energiateknologiset havainnot hyödyttävät paitsi Atriaa myös alan tulevaisuuden ratkaisuja. Hanke jatkuukin seuraavassa vaiheessa sähkön varastointiin ja sähkön ohjaukseen liittyvien selvitysten osalta.

Faktoja ja lukuja Atrian Auringosta:

      • - Aurinkosähköpuiston kokonaisinvestointi on 6,8 miljoonaa euroa. Työ on toteutettu yhdessä Solarigo Systems Oy:n kanssa.
      • - Atrian Aurinko kuuluu energiakärkihankkeisiin, jolle on myönnetty TEM:in valtionavustus 2,72 miljoonaa euroa.
      • - Aurinkosähköpuiston huipputeho on noin 6 MWp:a ja se tuottaa 5 prosenttia Nurmon tehtaiden vuosittaisesta sähköntarpeesta, eli noin 5 600 megawattituntia. Tämä määrä riittäisi 3 000 kerrostalohuoneiston sähkönkulutuksen tarpeisiin.
      • - Parhaimmillaan aurinkopuisto tuottaa noin 50 megawattituntia vuorokaudessa.
      • - Kaikki aurinkoenergia käytetään Nurmon tehtaiden käyttöön, myös viikonloppuina.
      • - Aurinkosähköpuistossa on noin 22 000 yksittäistä aurinkopaneelia. Kokoluokaltaan se vastaa yhdeksää jalkapallokenttää.
      • - Atrian Aurinko tuottaa kymmenesosan kaikesta Suomessa tuotettavasta aurinkoenergiasta.

2016

Atria laajenee Ruotsin kasvaville broilerimarkkinoille

lagerbergs_logo_267x182.bmp

Atria laajentaa toimintaansa Ruotsin kasvaville broilerinlihan markkinoille ja ostaa maan johtaviin siipikarjayhtiöihin lukeutuvan Lagerbergsin. 

 

Kotimaisen broilerinlihan suosio kasvaa Ruotsissa tasaisesti, vuosittain yli viiden prosentin vauhdilla. Tekemällään yrityskaupalla Atria on kasvuvauhdissa mukana tunnetulla ja arvostetulla Familjen Lagerbergs -brändillä. Sen taustalla on yli 50 vuotta Etelä-Ruotsissa toiminut Lagerberg i Norjeby -yhtiö. Sillä on hallussaan koko siipikarjaketju: broilereiden kasvatusta, teurastusta, paloittelua ja jalostusta sekä myyntiä kaupalle ja ammattikeittiöille. Omien kasvattamoiden lisäksi Lagerbergsillä on useita tuotantolaitosten lähellä sijaitsevia sopimustuottajia.

 

Jo kesäkuussa, vain muutama kuukausi yritysoston jälkeen, Atria ilmoittaa merkittävistä panostuksista broilerituotantonsa kehittämiseen Ruotsissa. Atria investoi kolmen vuoden aikana 14 miljoonaa euroa toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Mittava uudistamisohjelma ulottuu tiloilta ja kasvattamoista teolliseen tuotantoon päätyen kuluttajille näkyvään ja maistuvaan Lagerbergs-broileriruokaan. 

2015

Nurmoon valmistuu maailmanluokan sikaleikkaamo

7_2015.jpg

Atria jatkaa panostuksiaan suomalaiseen lihantuotantoon: Nurmon sikaleikkaamosta rakentuu vuoteen 2017 mennessä yksi maailman johtavista leikkaamoista. 

 

Atria rakentaa Nurmon nykyisen sikaleikkaamon yhteyteen lähes 4 500 neliömetriä uutta tuotantotilaa. Teknologialtaan maailman huippua edustava leikkaamo parantaa tuotannon laatua ja tuottavuutta sekä lisää tuote- ja työturvallisuutta. Myös vanhoja tiloja uudistetaan ja automatisoidaan. Atria sijoittaa uuteen leikkaamoon noin 36 miljoonaa euroa. 

2015

Lähes kaikki suomalaiset grillaavat

a.jpeg

Yli 90 prosenttia suomalaisista grillaa ainakin kesällä ja noin joka kymmenes lämmittää grillin talvellakin, ilmenee keväällä tehdystä Atrian suuresta grillaustutkimuksesta. 

 

Useimmat suomalaiset yhdistävät grillauksen kesälomaan ja aurinkoon. Noin kolmannes Atrian grillaustutkimukseen vastanneista suostuu sytyttämään grillin vain poutasäällä. Yli puolet suomalaisista grillaa kaasugrillillä, jossa useimmiten kypsyvät erilaiset makkarat. Näillä herkuttelee 77 prosenttia grillaajista. Toiseksi suosituin grillausruoka ovat kasvikset. Makkaran ja kasvisten jälkeen suosituimpia grillattavia ovat kokolihatuotteet, possu ja broileri. Grilliin valikoituvissa raaka-aineissa tärkeintä ovat tuoreus, maku ja alkuperä. Noin 75 kotitalouksista ostaa Atrian grillituotteita.

2015

Atria hankkii luomulihavalmistusta

att00001.gif
Atriasta tulee yrityskaupalla Tanskan johtava luomuleivänpäällisten valmistaja.


Atria hankkii tanskalaisen leivänpäällisiä valmistavan Aalbaek Specialiteter A/S:n liiketoiminnan. Aalbaek on Tanskan suurin luomuleivänpäällisten valmistaja. Yritys on perustettu vuonna 1920 ja se on yksi Euroopan suurimmista korkealaatuisten luomulihavalmisteiden valmistajista. Aalbaekin tuotevalikoimassa on erilaisia premium-luokan leivänpäällisiä, maksapasteijoita ja pekonia. 

2014

Atria ostaa Saarioisten lihatoiminnot

saarioiskauppa.jpg

Atrian asema suomalaisen lihan ja lihateollisuuden lippulaivana vahvistuu, kun se ostaa Saarioisten naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuutoiminnot.

 

Suomalainen kuluttaja arvostaa avointa tuotantoketjua ja tietoa lihan alkuperästä. Atria toi ensimmäisenä suomalaisena liha-alan yrityksenä tuottajatilalle asti ulottuvan jäljitettävyyden niin naudan- ja sianlihaan kuin siipikarjan lihaankin. Saarioisilta vuonna 2014 ostetut naudan, sian ja broilerin hankinta-, teurastus- ja leikkuutoiminnot vahvistavat suomalaisen lihan asemaa  ruokamarkkinoilla ja monipuolistavat Atrian tuotevalikoimaa entisestään.

Kaupassa Atrialle siirtyivät Saarioisten broilerituotanto Kangasalan Sahalahdessa sekä Jyväskylän teurastamo. Atria ja Saarioinen sopivat myös lihan toimittamisesta Atrialta Saarioisille sen omaan, muun muassa valmisruokien tuotantoon.

Atria vahvisti kaupassa asemaansa erityisesti broilerituotteissa. Broilerin suosio suomalaisessa ruokapöydässä alkoi kasvaa jo 1990-luvun puolivälissä ja se on lisääntynyt tuntuvasti 2010-luvulla. 

2013

Venäjän toiminnot keskitetään Pietariin

campomos.jpg

Atria luopuu alkutuotannosta Venäjällä ja keskittää toimintojaan Pietariin, tehokkaaseen Gorelovon tehtaaseen.

 

Atria Venäjän kehittämisessä laitetaan monien tappiollisten vuosien jälkeen päälle uusi kehittämisen vaihde.

 

Atria luopuu sianlihan alkutuotannosta Moskovan alueella sijaitsevalla Campofarmin maatilalla ja lopettaa Campomosin Moskovassa sijaitsevan tehtaan. Pizzan tuotanto siirretään Gorelovon tehtaalle Pietariin. Campomosin lihavalmistetuotantoa on jo aiemmin keskitetty Gorelovoon.

 

Myynti Moskovassa jatkuu edelleen CampoMos-tuotemerkillä. 

2013

Lithells-makkaroissa on 100 prosenttia makua!

lithells1.jpg

Atria Skandinavia panostaa reilusti Lithells-tuotemerkkiin. Yhtiön lanseeraamat Oskar Lithells finaste - ja Lithells Världskorv -konseptit saavat hyvän vastaanoton ja ne lisäävät koko Lithells-merkin suosiota Ruotsissa. 

2013

Atrialle uusi Tapa Toimia

atrian-tapa-toimia1.jpg

Atria-konsernin henkilöstö määrittää yhdessä koko konsernin yhteiset toimintatavat ja arvot eli Atrian Tavan Toimia.

 

Atrian Tapa Toimia -periaatteiden määrittely vuonna 2013 on yrityksen henkilöstön yhteishengen ja -tahdon ilmaisu.  Eri toimintamaissa käydyt Way of Work (WoW) -arvokeskustelut ovat todellinen menestys: noin 75 prosenttia 
atrialaisista Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa haluaa vaikuttaa yhteisiin toimintatapoihin. Atria Venäjällä arvokeskustelut on käyty jo aiemmin. 

 

WoW-agentit eri maissa vetävät keskusteluja muun muassa siitä, mikä kussakin maassa on tärkein toimintaperiaate henkilöstön kannalta.

 

    • Atrian Tapa Toimia:
  • Olemme aidosti kiinnostuneita asiakkaista ja kuluttajista.

Haluamme menestyä.

Tuotamme laatua – haluamme menestyä.

Olemme innostuneita työstämme.

2013

Rehujen tuotantokyky lähes kaksinkertaistuu

a-rehu.jpg

Koskenkorvalle valmistuu uusi siipikarjanrehutehdas. Sen ansiosta A-Rehun tuotantokyky lähes kaksinkertaistuu.

 

Koskenkorvan uusi siipikarjanrehutehdas valmistuu samalle tontille, missä jo aiemmin sijaitsivat A-Rehun sika- ja nautarehujen valmistus. Uusi tehdas pystyy tuottamaan enimmillään 100 miljoonaa kiloa siipikarjanrehua vuodessa. A-Rehun sian-, naudan- ja siipikarjanrehun tuotantokyky Koskenkorvalla nousee yhteensä 240 miljoonaan kiloon vuodessa. 

 

Tuottajien ja A-Rehun yhteistyönä syntynyt siipikarjanrehutehdas varmistaa, että Suomessa on kotimaisessa omistuksessa olevaa rehuntuotantoa tulevaisuudessakin. A-Rehu  on Atrian ja suomalaisten kotieläintilojen omistama yritys.

2013

Kauhajoella avataan uusi nautateurastamo

kauhajoki_rajattu.jpg

Atrian uusi teurastamo Kauhajoella on Euroopan nykyaikaisin. 

 

Atria keskittää nautateurastustaan ja -leikkuutaan Kauhajoelle. Siellä yhdistyy alan nykyaikaisin teknologia ja Atrian pitkäaikainen kokemus nautateurastuksesta.

 

Atria teurastaa noin puolet Suomessa teurastettavista naudoista.

Nautojen keskiteuraspaino on kasvussa. Uuden tekniikan ansiosta Atria pystyy käsittelemään hygieenisesti aiempaa suurempia eläimiä. Tehokkuuden ohella uuden teurastamon toiminnoissa on annettu painoarvoa eläinten hyvinvoinnille, hygieenisille toimintatavoille sekä työturvallisuudelle.

2012

Sibylla maistuu yli 3 000 myyntipisteessä

sibylla_logo.jpg

Sibylla-tuotteiden kansainvälinen menestys jatkuu: niitä myydään Itämeren maissa jo yli 3 300 myyntipisteessä. 

 

Atrian tuotemerkkien perheeseen 1990-luvun lopulla liittynyt  Sibylla on yksi Ruotsin tunnetuimmista tuotemerkeistä. Ensimmäiset Sibylla-hot dogit tulivat Ruotsin markkinoille vuonna 1932.

 

Vuonna 2012 Sibylla maistuu Ruotsin lisäksi Suomessa ja Baltian maissa sekä Venäjällä ja Puolassa – yhteensä yli 3 300 toimipaikassa. Näistä noin kolmannes on Ruotsissa. Sibylla-tuotteita myydään eniten huoltoasemien yhteydessä olevista grilli- ja myyntipisteistä. Ruotsissa Sibyllalla on myös omia katukioskeja.

 

Tuotevalikoimassa on muun muassa hampurilaisia, hodareita, makkaroita, ranskalaisia perunoita, lihapullia, lihapiirakoita ja kebabia – maasta ja asiakkaasta riippuen. Sibylla kuuluu Nordic Fast Food (NFF) -ketjuun, josta enemmistön omistaa Atria Skandinavian tytäryhtiö Atria Concept. Muina omistajina ovat ketjun franchise-yrittäjät.

2012

100 Nuorta Kokkia täyttää 10 vuotta

100-nuorta-kokkia.jpg

Atria 100 Nuorta Kokkia -koulutusohjelma täyttää 10 vuotta. Vuosien aikana kurssin on käynyt noin 800 ruokaa rakastavaa nuorta – joukossa nykyisiä huippukokkeja.

 

Atria 100 Nuorta Kokkia -kurssilla tehdään muutakin kuin ruokaa. Se on kokonainen oppimis- ja koulutusympäristö, jossa harjoitellaan ruoanlaiton lisäksi onnistuneen liiketoimintasuunnitelman tekemistä, avataan tuotekehitystä sekä opetellaan löytämään oman osaamisen vahvuudet.

 

Kurssille päästäkseen ei vielä tarvitse olla huippukokki, tosin useat koulutusohjelmassa aloittaneet nuoret ovat jo peruskannuksensa hankkineet. Kurssi herättää vuodesta toiseen suurta kiinnostusta, ei vähiten arvostettujen luennoitsijoidensa ansiosta. Juhlavuotena koulutusohjelman johtajana toimi Aki Wahlman.

 

Atria 100 Nuorta Kokkia on saanut Suomen Gastronomien Seuralta kunniamaininnan suomalaisen ruokakulttuurin edistämisestä.

2012

Best-In-eläinruoat Atrian omistukseen

best-in1.jpg

Atria ostaa lemmikkieläinruokia valmistavan Best-In -yhtiön kokonaan omistukseensa.

 

Koirien ja kissojen ruokiin keskittynyt Best-In-yhtiö siirtyy täysin Atrian omistukseen, kun se ostaa yhtiöstä HK Ruokatalon osuuden.

 

Osuusteurastamo Lihakunnan vuonna 1970 Kuopioon perustaman yhtiön tunnetuin tuote alkuvuosina oli Mustin Murkina -koiranmakkara. Ensimmäisiä Best-In -merkkisiä makkaroita koirat pääsivät maistelemaan 1970-luvun lopulla. Yhtiön toinen menestysmerkki on Hubert, jonka alla eläinruokahyllyistä löytyy lemmikeille tuoreruokia ja makupaloja.

2011

Maks & Moorits -tuotemerkin uusi tuleminen

maks-ja-moorits_logo.jpg

Atria Baltia uudistaa tunnetuimman merkkinsä, Maks & Mooritsin, tuotteita kuluttajien toiveiden mukaisesti.

 

Lisäaineet ovat Virossa herkkä aihe, etenkin natriumglutamaatti E621. Maks & Mooritsin uusittu tuotevalikoima tehdään täysin ilman natriumglutamaattia, lihajalosteiden edelläkävijänä Virossa. Uudet tuotteet pakataan ajanmukaisiin, helppokäyttöisiin ja tuotteen säilyvyyttä turvaaviin pakkauksiin. Maks & Mooritsin alkuperä juontuu 1910-luvulle.

2011

Lönneberga-tuotteet saavat uuden kodin


Atria Skandinavia kehittää voimakkaasti toimintojaan ja siirtää muun muassa arvostettujen Lönneberga-tuotteiden valmistuksen Halmstadista Malmön tehtaalle.

 

Suurin haaste lihatuotteiden valmistuksen siirtämisessä tehtaalta toiselle on tuotannon keskeytymättömyys ja tuotteiden laadun varmistaminen. Erityisesti, jos kyseessä Lönnebergan kaltainen tuoteperhe. Sen juuret ulottuvat 1930-luvulle ja se on Atrian vahvimpia tuotemerkkejä Ruotsissa. Kaikki Lönneberga-merkin tuotteet ovat korkeimman laatutason tuotteita ja ne valmistetaan ruotsalaisista raaka-aineista.

 

Atria Skandinavian tehdas Malmön Fosiessa on rakennettu vuonna 1977 ja siellä työskentelee noin 200 henkilöä. Tehdas on Sköllerstan jälkeen Atrian suurin tehdas Ruotsissa. Lönneberga-tuotemerkki siirtyi Atrialle vuonna 2007, kun se osti Sardus-yhtiön.

2011

Juha Gröhnistä Atrian toimitusjohtaja

juha-grohn.jpg

Atrian ruoriin tarttuu yrityksen henkilökunnalle ja tuottajille sekä lihateollisuudelle ja koko elintarvikealalle tuttu mies,  Juha Gröhn. 

 

ETM Juha Gröhnillä (s. 1963) on pitkä ura Atriassa: ennen Atria-konsernin toimitusjohtajuutta hän vastasi Atria Skandinavian toiminnoista. Hän on toiminut monissa johtotehtävissä myös Atria Suomessa ja Atria Baltiassa. Atrian johtoryhmän jäsen hän on ollut jo vuodesta 1993.  Juha Gröhn oli aktiivisesti osallisena, kun yhtiö toteutti voimakasta muutos- ja sopeuttamisohjelmaa 1991–1996.

 

– Juha Gröhnillä on vahva kokemus liha-alalta. Hän aloitti uransa Lihapolar Oy:ssä vuonna 1990 ja on siitä asti työskennellyt Atria Oyj:n palveluksessa. Hän tuntee liha-alan ja tietää alkutuotannon sekä teollisuuden haasteet. Hän on uransa aikana toiminut tiiviissä yhteistyössä päivittäistavarakaupan kanssa sekä Suomessa, Virossa että Ruotsissa. Juha on tunnettu avoimesta ja suoraviivaisesta johtamistyylistä, ja olen vakuuttunut, että hänen johdollaan Atrialla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä elintarvikealan kovassa kilpailussa, kuvailee Atria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Martti Selin.

2011

Bravuuri ja Kulinaari saapuvat ruokapöytään

bravuuri-logo.jpg

Atria tuo kauppoihin parin vuoden sisällä peräti kaksi uutta tuoteperhettä: Atria Bravuurin ja Atria Kulinaarin. Tuotteiden kaikki liha on 100-prosenttisesti suomalaisilta tiloilta. 


Atria tuo kauppoihin perusteellisten kuluttajatutkimusten ja tuotekehityksen tuloksena kaksi uutta tuoteperhettä: Atria Bravuurin ja Atria Kulinaarin.

 

Atria Bravuuri -tuotteet kehitetään vastaamaan kuluttajien muuttuneisiin ruoanlaittotarpeisiin. Bravuuri tarjoaa samassa paketissa kaikki tarvittavat ainekset helppoa ja nopeaa ateriaa varten.

Atria Kulinaari -tuoteperhe koostuu laadukkaista ja korkeatasoisista leivänpäällistuotteista. 100-prosenttisesti suomalaista lihaa sisältävien tuotteiden lihapitoisuus on hyvin korkea.

2011

Tilan nimi ilmestyy broileripakkauksiin

atria_perhetila_logo.jpg

Atria Suomen fileetuotteiden pakkauksiin tulostetaan Atria Perhetilan nimi, joka kertoo tarkasti broilerin lihan alkuperän tilalle asti.


Kuluttaja haluaa tietää, mistä hänen syömänsä ruoka tulee. Alkuperän tunteminen lisää luottamusta. Atria tuo alkuperämerkinnän ja -tiedot ensimmäistä kertaa broilerituotteisiin.  Kuluttaja voi halutessaan saada netistä lisätietoa tuotantotilasta, laadun varmistamisesta ja eläinten hyvinvoinnista.

 

Atrian kaikki broilerintuottajat lähtevät mukaan Atrian Perhetila -alkuperän merkitsemiseen.

 

– Taustalla ovat ihan tavalliset perheet. Broilerikin on jostain kotoisin. Samalla toivomme, että Atrian kotimainen tuotanto esiintyy nyt edukseen, seinäjokisen Larvatalon tilan emäntä Mari Penttilä kertoo.

 

Joka viides suomalainen kuluttaja on huolestunut lihan tuotannon eettisyydestä ja eläinten kasvuolosuhteista. 70 prosenttia suomalaisista haluaa enemmän tietoa lihan alkuperästä ennen ostopäätöstä. Reilu 60 prosenttia toivoo lisää tietoa valmistusolosuhteista ja on kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista.

 

Lähteet: MTT, Kuluttajatutkimuskeskus. 2010. Risc-asennetutkimus 2011. 

2011

Isoja satsauksia työhyvinvointiin

tyoterveys.jpg

Atrian Varhainen välittäminen -ohjelma on yksi suomalaisen teollisuuden laaja-alaisimmista työhyvinvointihankkeista. Tulokset ovat erinomaisia.


Atrian kolme vuotta kestänyt Varhainen välittäminen -ohjelma koskettaa jokaista Atrian suomalaista 2 400 työntekijää. Ohjelman avulla on parannettu koko työyhteisön työ- ja toimintakykyä ja työssä jaksamista, vähennetty sairaus- ja tapaturmapoissaoloja sekä ehkäisty ennenaikaista eläköitymistä. Varhainen välittäminen on uusi atrialainen asenne.

 

– Hankkeesta on saatu poikkeuksellisen hyviä tuloksia sairauspoissaolojen vähentämisessä.  Lihanjalostusteollisuus on fyysisesti kuormittavaa toistotyötä, kertoo Atria Suomen johtava työterveyslääkäri Timo Kinnunen.

 

Osana ohjelmaa Atrian Nurmon tehdasalueella otettiin käyttöön  uusi työterveysasema, joka lunasti paikkansa työhyvinvoinnin edistäjänä. Rakennuksessa on ajanmukaiset työtilat yhteensä kymmenelle työterveyshuollon ammattilaiselle. 

2010

Viron toimintoja keskitetään kahteen tehtaaseen

 

Tuottavuutensa ja kilpailukykynsä parantamiseksi Atria Baltia keskittää Viron toimintansa kolmen tehtaan sijasta kahteen tehtaaseen, Valgan ja Vastse-Kuusten tehtaisiin Etelä-Virossa. Atrialla on Virossa myös omia, suuria sikaloita. 

2010

CampoMos-tuotteet myyvät Moskovassa

campomos.jpg

Atria Venäjä investoi tuntuvasti  CampoMos-merkkinsä uudistamiseen erityisesti Moskovassa.

 

Moskova ylivoimaisesti Venäjän suurin elintarvikealan markkina-alue. Sen yli 11 miljoonan kuluttajan ostovoima on lähes kaksinkertainen muuhun Venäjään verrattuna. Atrian päämerkki Moskovassa on CampoMos.

2009

Pietarin uusi tehdas valmistuu

corolevy_uusi.jpg

Atria Venäjä ottaa käyttöön Venäjän ajanmukaisimman ruokatehtaan, joka kaksinkertaistaa Atrian tuotantokyvyn Pietarin alueella. 

 

Atria Venäjän suursatsaus tuotannon ja logistiikan uudistamiseksi valmistuu Gorelovovon teollisuusalueelle, noin 20 kilometriä Pietarin miljoonakaupungin keskustasta vuonna 2009. Ajanmukaisinta länsimaista prosessitekniikkaa hyödyntävä tehdas ja siihen liitetty logistiikkakeskus kaksinkertaistavat Pit-Product-lihavalmisteiden . 

2009

Ensimmäinen yritysvastuun raportti ilmestyy

atria_yritysvastuuraportti_kansi_historiikki.jpeg

Atria syventää vuoropuhelua vastuullisuudestaan sidosryhmien kanssa ja julkaisee aiheesta ensimmäisen raporttinsa. 

 

Vastuullisista toimintatavoista ja niistä avoimesti kertomisesta on tullut yksi elintarviketeollisuuden keskeisiä haasteita. Suomen suurimpana lihanjalostajana sekä yhtenä Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron johtavana ruoka-alan yrityksenä Atria lisää vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Osana vuoropuhelua Atria julkaisee ensimmäisen yritysvastuun raporttinsa vuonna 2009.

 

– Atria pyrkii olemaan vastuullisen elintarviketuotannon kärkiyritys toimintamaissaan. Meille on tärkeää vähentää edelleen toimintamme ympäristövaikutuksia sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Panostuskohteitamme ovat myös tuoteturvallisuuden sekä tuotteidemme terveellisyyden ja ravitsemuksellisuuden edistäminen. Muita painopistealueita ovat muun muassa henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen sekä avoimen vuoropuhelun lisääminen eri sidosryhmiemme kanssa, Atria-konsernin yritysvastuun sekä tuoteturvallisuuden ja laatuasioiden kehittämisestä vastaava johtaja Merja Leino kertoo. 

 

2008

Jalansija Virossa vahvistuu

woro_logo.jpg

Atria vahvistaa asemaansa Virossa ja koko Baltian alueella ostamalla kaksi virolaista lihanjalostajaa, Wõro Kommerts ja Vastse-Kuuste Lihatööstus -yhtiöt. 

 

Atria ostaa kaksi virolaisyhtiötä vuonna 2008, minkä jälkeen se nousee Viron toiseksi suurimmaksi lihataloksi.

 

Wõro Kommerts -yritys on erityisen vahva lihavalmisteiden osaaja. Se on toiseksi suurin näiden tuotteiden valmistaja Virossa. Sen muita tuotteita ovat muun muassa savustetut makkarat sekä keitto- ja grillimakkarat.

 

Vastse-Kuuste Lihatööstus -yhtiö  tunnetaan puolestaan leivänpäällisistään. Myös sen ruokamakkarat ja kuluttajapakattu liha ovat arvostettuja tuotteita.

 

Molempien yhtiöiden tuotantolaitokset sijaitsevat Tarton kaupungin lähellä. 

2008

Atria astuu Moskovan markkinoille 

campomos-2008.jpg

Atria ostaa pääosin Moskovassa toimivan Campomos-lihanjalostusyhtiön ja kasvattaa Venäjän toimintonsa kaksinkertaiseksi.

 

Atria ostaa pääosin Moskovassa toimivan Campomos-lihanjalostusyhtiön vuonna 2008. Campomos-yhtiön päätuotteita ovat makkarat ja pizzat. Sen tuotemerkki on CampoMos  ja päämarkkina-alue Moskovan miljoonakaupunki. Siellä myydään yli puolet yhtiön tuotteista. Noin neljännes myydään Pietarissa.

 

Noin tuhat henkilöä työllistävän Campomosin tuotanto on keskitetty Moskovaan. Yhtiö  on mukana myös alkutuotannossa. Sillä on omaa viljelysmaata ja suuri sikala. Vuonna 1989 perustettu Campomos on ensimmäinen länsimainen liha-alan yritys Venäjällä. 

2008

Atria ostaa innovoivan Ridderheimsin

ridderheims-logo.jpg

Korkealuokkaisiin herkuttelutuotteisiin erikoistunut Ridderheims Delikatesser liittyy Atrian yritysperheeseen.

 

Ridderheimsin tarjoama tuoreiden herkuttelutuotteiden valikoima on Pohjoismaiden laajin. Tuotteisiin kuuluvat muun muassa olutmakkarat, erikoisjuustot ja -kinkut sekä marinoidut tuotteet, kuten aurinkokuivatut tomaatit, oliivit ja valkosipulit. Christer Ridderheimsin perustama  yritys tunnetaan ruoka-alalla hyvin innovatiivisena yrityksenä.

2007

Baltian toiminta keskitetään Viroon

Atria sulkee Liettuan tehtaansa  ja keskittää tuotantoaan Viroon Valgan tehtaalle. 

2007

Atriasta vahva skandinaavinen ruokatalo

arboga_logo.jpeg

Atria ostaa ruotsalaisen leivänpäällisiä ja valmisruokia valmistavan Sardus-yhtiön. Suurkauppa tuo Atrialle 14 uutta tuotemerkkiä, 13 uutta tuotantolaitosta ja noin tuhat uutta työntekijää.

 

Uusi atrialainen tytäryhtiö Sardus on yksi Ruotsin johtavista leivänpäällisten javalmisruokien valmistajista sekä suurkeittiöille myytävien pakasteiden toimittajista.

 

Sardusilla on useita hyvin menestyviä tuotemerkkejä: Arboga Pastej , 3-Stjernet , Pastejköket ja Lönneberga.

 

Atrian tuotevalikoima laajenee myös juustoihin. Falbygdens Ost on yksi Ruotsin suurimmista juuston jalostajista.

 

Sardusin oston myötä Atria perustaa Ruotsiin ja Tanskaan uuden, Atria Skandinavia -liiketoiminta-alueen vuonna 2007. Kauppa on osa Atrian pitkäjänteistä suunnitelmaa, jonka tavoitteena on jatkuvasti vahvistaa ja kehittää Atriaa johtavana pohjoismaisena liha- ja ruokatalona. Kehittämisen kaareen kuuluvat niin  Lithells- , Samfood- kuin Sardus-yhtiöidenkin hankinta. 

2007

Liha-Pouttu Atrialle

Atria ostaa Liha-Pouttu Oy:n lihanhankinta-, teurastus- ja lihanleikkuutoiminnot. Lihan hankintamäärät kasvavat 140 miljoonasta kilosta noin 155 miljoonaan kiloon. 

2006

Nurmoon valmistuu Euroopan ajanmukaisin teuraslinja

sikalinja.jpg

Nurmon tehtaalla otetaan käyttöön ajanmukaisinta tekniikkaa hyödyntävä sikateurastamo. Se turvaa Atrian kilpailukykyä EU:n sianlihamarkkinoilla. 

 

Nurmon ruokatehtaalla otetaan käyttöön sikateurastamo, joka kaksinkertaistaa sikojen käsittelymäärän. Tuotantotilat lähes kolmikertaistuvat.

 

Tiloissa hyödynnetään viimeisintä teknologiaa, ja tuotantolinja on automatisoitu robotoinnin avulla. Lisäksi teuraseläinten hyvinvointiin ja työntekijöiden työskentelyoloihin kiinnitetään paljon huomiota.

 

Yli 20 miljoonaa euroa maksanut teurastamo valmistuu isoon tarpeeseen: Nurmossa käsitellään jo 35 prosenttia Suomen sioista.

2006

Atria ostaa A-Tuottajat

Atria-konserni hankkii A-Tuottajat lähes täysin omistukseensa. Kauppa yksinkertaistaa lihanhankintaa ja vahvistaa koko atrialaista lihaketjua. Atria-merkkisissä tuotteissa käytetään vain kotimaista lihaa ja Atria hankkii sian-, naudan- ja siipikarjanlihansa nimenomaan A-Tuottajilta.

2006

Seppo Paatelainen jää eläkkeelle

Atriaa kaksi vuosikymmentä luotsannut toimitusjohtaja Seppo Paatelainen jää eläkkeelle. Hänen seuraajakseen valitaan Matti Tikkakoski. 

2005

Teollisuutta ja alkutuotantoa Virosta

valga-lihatoostus.jpg

Atria laajenee Baltian alueella Viroon: se ostaa Valga Lihatööstus -yhtiön, jolla on myös omia sikaloita. 

 

Atrian ostamalla Valga Lihatööstus -yhtiöllä on hallussaan koko lihaketju. Sillä on Viron toiseksi suurin sikala sekä teurastamo, lihanleikkuuosasto ja valmistetuotantotehdas Valgassa.  Asiakkaita yhtiöllä on Viron kaikissa merkittävimmissä kaupan ketjuissa.

 

Valgalaisyrityksen tuotteita myydään myös Latviassa ja erityisesti Liettuassa, jossa Atrialla on omaa tuotantoa. Kaupan mukana Atria saa yhden Viron vanhimmista ja arvostetuimmista lihatuotteiden merkeistä, Maks & Mooritsin.

2005

Atria laajentuu Venäjälle Pietarin kautta

pit-product-2005.jpg

Atria ottaa ison askeleen Venäjän markkinoille ostamalla Pietarissa toimivan Pit-Product-lihanjalostusyhtiön. 

 

Atrian vuonna 2005 ostama Pit-Product-yhtiö on kasvanut nopeasti Pietarin lähes viiden miljoona asukkaan markkina-alueella. Se on muutamassa vuodessa kasvanut lihajalosteiden suurimmaksi tuottajaksi alueella. Yhtiön  markkinaosuus on noin 20 prosenttia. Päätuotteita ovat erilaiset makkarat.

 

Pietarin vähittäiskauppa on 2000-luvun puolivälissä voimakkaassa kehitysvaiheessa.  Vaikka perinteinen tori- ja hallimyynti ovat edelleen hallitseva kaupantekotapa, länsimainen, ketjuuntuvan vähittäiskaupan malli yleistyy nopeasti.

 

Pit-Productilla on Pietarissa kaksi tehdasta. Atrian arvion mukaan näiden tuotantokyky ei tule riittämään Pietarin kasvavilla markkinoilla, ja se alkaakin välittömästi suunnitella uutta tehdasta Pietarin Gorelovoon.

2004

A-luokan rehuyhtiö perustetaan

a-rehu.jpg

Atria sekä Itikka- ja Lihakunta-osuuskunnat perustavat uuden, valtakunnallisesti vahvan rehuyhtiön, A-Rehun. 

 

Atrian sekä Itikka- ja Lihakunta-osuuskuntien vuonna 2004 perustama A-Rehu markkinoi valtakunnallisesti nauta- ja sikarehuja. Samaan yhtiöön kootaan olemassa oleva rehumarkkinoinnin ja ruokintaneuvonnan osaaminen ja tietotaito. Järjestelyllä pyritään turvaamaan suomalaisen lihan- ja maidontuotannon kilpailukyky tulevaisuudessakin.

 

Yrityksen painoarvo kasvaa tuntuvasti noin kymmenen vuoden kuluttua, kun Koskenkorvalle valmistuu uusi siipikarjanrehutehdas.

 

2003

Laajentuminen Baltian alueelle alkaa Liettuasta

vm-logo.jpg

Atria ostaa ensimmäisen yrityksensä Baltian alueelta. Liettuan Vilnassa sijaitseva Vilniaus Mesa -lihanjalostaja liitetään konserniin. 

 

Atrian vuonna 2003 ostama Vilniaus Mesa on perinteikäs lihanjalostaja, jolla on vakiintunut asema liettualaisten ruokapöydissä. Pääosin makkaroita valmistava yhtiö vie tuotteittaan jonkin verran myös Baltian alueen muihin maihin. Yhtiö on ostohetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa – jo seuraavana vuonna sille valmistuu uusi nykyaikainen jalostetehdas Vilnaan. 

2003

Ensimmäiset 100 vuotta – Atria juhlii 

atria-100-vuotta.jpg

Atrian 100-vuotisjuhlavuosi synnyttää tulevaisuuden teemoja, jopa instituutioita: Atrian Tulevaisuusseminaarit, Pallogrillauksen SM-kisat ja Atria 100 Nuorta Kokkia -koulutusohjelman.  

2002

Atria kasvaa Ruotsissa 

Atria ostaa ruotsalaisen Samfood-yrityksen liiketoiminnat ja kasvaa alansa suurimmaksi vähittäiskaupan tuotteiden valmistajaksi. 

 

Atria vuonna 2002 ostaa noin 600 henkilöä työllistävän Samfood-yrityksen liiketoiminnat Ruotsin maatalousjärjestöltä Lantbrukarnas Riksförbundilta (LRF). Ostettu yritys liitetään osaksi Atria Lithellsiä . Siitä kasvaa hyvin merkittävä vähittäiskaupan tuotteiden valmistaja Ruotsissa. Lithells toimittaa kaupalle ja myös suurkeittiöille lihavalmisteita kuten makkaroita, kuluttajapakattua lihaa ja valmisruokia.

 

Kauppaan sisältyy myös pikaruokatoimintaa, jonka kirkkaimpana merkkinä säilyy kuitenkin Lithells-kaupan mukana tullut Sibylla. Samfoodin ostaminen on osa Atrian pohjoismaisen ja kansainvälisen kasvun tavoitetta. 

2001

Atrian lihanhankinta yhteen yhtiöön

a-tuottajat.jpg

Atria sekä Itikka, Lihakunta ja Pohjanmaan Liha -osuuskunnat perustavat yhteisen lihan hankintayhtiön, A-Tuottajat Oy:n. Siitä tulee Suomen johtava lihanhankkija. 

 

Suomessa tuotetaan 2000-luvun alussa noin 340 miljoonaa kiloa lihaa vuodessa.  Atrian, Itikan, Lihakunnan ja Pohjanmaan Lihan vuonna 2001 perustama uusi yhtiö A-Tuottajat hankkii tästä määrästä yli kolmanneksen. Yhtiöstä tulee maan johtava lihanhankkija.

 

Ennen uutta yhtiötä osuuskunnat vastasivat Atrian lihanhankinnasta, tuottajien neuvonnasta ja palveluista, kuten eläinten välityksestä ja kuljetuksista, sekä terveydenhuollosta. Uusi A-Tuottajat-yhtiö parantaa koko atrialaisen lihaketjun pärjäämistä kansainvälistyvässä kilpailussa. 

2000

Euroopan nykyaikaisinta logistiikkaa

Nurmon ruokatehtaaseen valmistuu automatisoitu, eurooppalaisittainkin edistyksellinen logistiikkakeskus. 

1999

”Makujen maailmaan”

forssan-logo_w.jpg

Atria hankkii omistukseensa Liha ja Säilyke -yhtiön ja Forssan-tuotemerkin. Yhtiö oli koonnut tuotteensa 1990-luvun keskivaiheilla Forssan-merkin alle ja liittänyt siihen iskulauseen: ”Forssan mukana makujen maailmaan!” 

1998

Atrian lenkki Guinnesin kirjaan

1998_maailmanpisin_operaatio_s124.jpg

Atria tekee maailman pisimmän lenkkimakkaran. 42-metrinen lenkki hyväksytään Guinnesin Ennätysten kirjaan. MM-suorituksen äärellä makkaramestari Tapani Pietilä (vas.) tuotekehityspäällikkö Tuomo Sillanpää ja tuoteryhmäpäällikkö Jorma Turunen.

1997

Atriasta tulee iso lihatalo myös Ruotsissa

lithells-logo_w.jpg

Atria tekee ison loikan pohjoismaisilla lihamarkkinoilla: se ostaa Ruotsin suurimman yksityisen lihatalon, makkaroistaan tunnetun Lithellsin. Kauppaan kuuluu myös Ruotsin arvostetuimpiin tuotemerkkeihin lukeutuva Sibylla. 

 

Kun Atria vuonna 1997 ostaa ruotsalaisen Lithells-yhtiön, siitä tulee aikansa suurin pohjoismainen lihatalo. Se on yli 3 300 henkilöä työllistävä lihanjalostaja, jonka liikevaihto kipuaa yli 3,3 miljardin markan. Kolmannes liikevaihdosta tulee Ruotsista ja vientikaupasta.

 

Lithellsin osto tapahtuu aikana, jolloin Ruotsin lihateollisuus käy samanlaista isoa myllerrystä kuin mitä Suomessa nähtiin jo puoli vuosikymmentä aiemmin. EU:n tuoma vapaakauppa ja kansainvälistyvien kaupan ketjujen välinen kilpailu luovat isoja haasteita erityisesti tuottajataustaisille lihataloille. Ruotsin suurin liha-alan yritys on olluit osuustoiminnallinen Scan-ryhmä. Yksityisistä yrityksistä suurimpia olivat Lithells ja Sardus.

 

Ruotsissa alkoivat toimialan isot järjestelyt, joiden yksi liikkeellepaneva voima oli suomalainen Atria ja sen toimitusjohtaja Seppo Paatelainen. Hänen mukaansa Atrian johtohenkilöt tutkailivat myös Sardusin ostamista osana suunnitelmaa, jonka mukaan Atria pyrki kasvamaan tuntuvasti Itämeren alueella. 

 

Oskar Lithellsin perustaman yrityksen ostossa Atria saa haltuunsa yhden Ruotsin arvostetuimmista tuotemerkeistä, Sibyllan. Makkaramerkistä on vuosien kuluessa kasvanut Ruotsin toiseksi suurin  pikaruokaketju McDonald’sin jälkeen. Sibylla-konsepti laajenee vahdilla myös Ruotsin ulkopuolella ja sillä on myyntipisteitä jo yhdeksässä Euroopan maassa. Atrian askel Ruotsiin on samalla Atrian loikka kansainvälisille pikaruokamarkkinoille.

1996

Pit-Product saa alkunsa

Venäläisen Pit-Product tuotemerkin juuret ulottuvat vuoteen 1996, jolloin perustetaan pietarilainen Pit-Product -yritysryhmä. Atria hankki Pit-Productin omistukseensa.

1996

Keventynyt laiva etenee vauhdilla

atria-lenkki.jpg

Atriaksi nimensä muuttanut yhtiö menestyy ja kasvaa, joskin raskaan saneerausjakson jälkeen. EU:n mahdollistama edullinen tuontiliha ei valtaakaan kaupan hyllyjä, suomalainen kuluttaja suosii kotimaista lihaa. 

 

Suomen liittyminen EU:n vapaakauppa-alueeseen vuonna 1995 ei johdakaan suomalaisen lihantuotannon ja -jalostuksen romahdukseen – monista peloista huolimatta. Vaikka ulkomaisen lihan tuonti lisääntyy ja lihatuotteiden hinnat kaupan hyllyillä halpenevat tuntuvasti, Atria menestyy hyvin ja ottaa asemansa liha-alan johtavana yrityksenä.  Menestyksen perustana ovat toiminnan määrätietoinen rationalisointi sekä suomalaisen kuluttajan mieltymykset.

 

Atria karsii päällekkäisiä toimintojaan ja suuria kulujaan mittavalla rationalisointiohjelmalla. Sen tuloksena alun perin yhdestätoista tuotantolaitoksesta jäljelle jää vain kolme: Nurmo, Kuopio ja Kauhajoki.

 

Laitosten sulkeminen alkoi heti Itikan ja Lihapolarin fuusion jälkeen vuonna 1991, jolloin suljettiin Oulun sikateurastamo. Viimeiseksi, vuonna 1996, suljettiin Ylivieskan teurastamo ja leikkaamo. Työpaikat vähenivät maakunnissa.

 

– Ilman näitä siirtoja Atria ei olisi se, mikä se nyt on. Samaan aikaan rakensimme uutta, sanoo ajoittain raskaita neuvotteluja vetänyt Atrian kehityspäällikkö, myöhemmin toimitusjohtaja, Juha Gröhn.

 

Rationalisointiohjelman ja Nurmon uuden tehtaan lisäksi Atrian menestystä siivittää suomalainen kuluttaja.

 

– Suomalaisten halu käyttää suomalaisia elintarvikkeita oli suurempi kuin mitä osattiin odottaa, silloinen pääministeri Esko Aho kuvailee.

1994

Tuotemerkki VK saa alkunsa

Virolainen Vastse-Kuutse on perustetaan Etelä-Viron Põlvamaalla.  Yrityksen ydinliiketoimintaa olivat muun muassa lihan, makkaran ja kinkkujen tuotanto. Atria hankkii Vatste-Kuutsen ja tuotemerkki VK:n käyttöönsä vuonna 2008.

1994

Wilhelm-tuotemerkki markkinoille

mestari-wilhelm.jpg

Wilhelm-sarjan tuotteet lanseerataan vuonna 1994 nimellä Mestari Wilhelm. Silloin sarjaan kuuluu muun muassa grillimakkaroita, nakki, lihapyörykkä ja sinappi. Myöhemmin vuonna 1999 tuotemerkistä tulee Wilhelm ja se keskittyi A-luokan grillimakkaroihin. 

1994

Yhtiön nimeksi Atria

atria_tunnus_rgb.jpg

Yhtiön nimeksi otetaan yhtiön päätuotemerkki Atria. Itikka-Lihapolar Oy:n nimellä toimineen pörssiyhtiön nimeksi tulee Atria Oy. Atria-liikemerkki oli aiemmin osuusteurastamoiden yhteiskäytössä.  Atria-logo ja -tuotemerkki syntyi vuonna 1991. 

1993

Wõro perustetaan

Virolainen Wõro Kommerts AS perustetaan. Atria hankki sen ja tuotemerkki Wõron käyttöönsä vuonna 2008.

1992

Iso laiva ui syvällä

1992_velkojaeupelkoja_itikkas267kuva1.jpg

Uuden Itikka-Lihapolar-yhtiön alkutaivalta painavat suuret velat ja EU-pelot.

 

Kun Itikka-Lihapolar-pörssiyhtiö aloittaa toimintansa, Suomi elää historiansa syvintä lamaa. Työttömiä on paljon, rahaa kulutukseen hyvin vähän.  Nurmoon keväällä 1992 valmistunut jättimäinen ruokatehdas on maksanut Itikalle lähes 400 miljoonaa markkaa. Kun tämä lisätään uuden yhtiön muihin velkoihin, velkataakkaa kasvaa yli miljardin markan.  Uudella yhtiöllä on myös paljon kalliita, päällekkäisiä kustannuksia ja toimintoja. Saneeraamisen tarve on valtava.

 

Samaan aikaan Suomi päättää liittyä EU:n jäseneksi. Liha-alan ihmiset arvioivat, että eurooppalaisen kilpailun vapauduttua tuontilihan – erityisesti tanskalaisen – osuus voisi nousta 30 prosenttiin maamme lihantarjonnasta ja hintojen laskevaan jopa puoleen entisestä. Tässä kilpailussa suomalainen liha voisi jäädä toiseksi.

 

– Tämä oli ainoa hetki, jolloin ajattelin, että olisi aika hirveä katsoa peiliin ja todeta olevansa toimitusjohtaja, joka ajoi tämän firman  karille, toimitusjohtaja Seppo Paatelainen kertoo myöhemmin tuntemuksistaan.

 

– Mutta vieras ei ole sekään pelottava ajatus, että tämäkin upea teollisuuslaitos jäisi tulevaisuudessa seisomaan suomalaisen maatalouden hautamuistomerkkinä, Itikka-Lihapolarin hallituksen puheenjohtaja Reino Penttilä sanoo juhlapuheessaan Nurmon ruokatehtaan avajaisissa keväällä 1992.

 

Itikka-Lihapolar on toimintansa alussa suomalaisen lihateollisuuden suuralus, joka etenee syvällä, lähellä pohjakosketusta. Jo muutaman vuoden kuluttua paino on keventynyt tuntuvasti ja laiva etenee vauhdilla.

1991

Kilpailun rajoitteet murtuvat

Itikka-Lihapolarin tulevaisuuteen avautuu leveä portti, kun osuuskunnat lakkauttavat vapaata kilpailua rajoittaneen keskusliikkeensä. 

 

Osuusteurastamojen kehittämisen ja kasvun jarruna oli jo vuosikymmeniä ollut alue- ja reviirijako, jota valvoi osuuskuntien omistama keskusliike Tuottajain Lihakeskuskunta (TLK). Se määritteli toimialueen, ”kotimaakunnan”, jonka sisällä osuuskunnan tuli toimia. Kilpailu valtakunnallisesti ei ollut vapaata.  TLK myös neuvotteli tärkeistä vientikaupoista Neuvostoliittoon ja hoiti osuuskuntien valtakunnallista markkinointia. 

 

TLK:lla oli myös omaa teollisuutta. Se oli hankkinut jo 70-luvulla omistukseensa Helsingin Kauppiaat (HK) -lihayrityksen. Pohjoisen Suomen osuuskuntien mielestä TLK ajoi liikaa eteläisen Suomen etuja. Ristiriita etenkin Itikan kanssa kärjistyi, kun TLK oli alkanut rakentaa Vantaalle isoa lihanjalostustehdasta samaan aikaan, kun Itikan ruokatehdas nousi Nurmoon. Yhteentörmäys keskusliikkeen kanssa oli väistämätön, alkoi TLK:n purkaminen.

 

TLK:n alasajon ydinryhmän muodostaa edellisenä vuonna Itikan ja Lihakunnan perustaman yhtiön, Itikka-Lihapolarin, johtotroikka: toimitusjohtaja Seppo Paatelainen, varatoimitusjohtaja Paavo Jauhiainen ja puheenjohtaja Reino Penttilä. Monivaiheisen, suurta julkisuutta saaneen  ja vahvasti poliittisenkin operaation jälkeen TLK puretaan. Operaation loppuvaiheessa myös lounaissuomalainen LSO Osuuskunta kannattaa lopettamista.

 

Lopputulemana TLK muutetaan HK Oy:ksi ja se myydään LSO:lle. Tämä on alku myöhemmälle HK Ruokatalolle.  Itikka-Lihapolarin arvokkain saaminen TLK:n jäämistöstä oli arvostettu ja tunnettu Atria-tuotemerkki, johon se saa yksinoikeuden.

 

Keskusliikkeen purkaminen poistaa merkittävimmän esteen lihatalojen avoimesta kilpailusta ja avaa Itikka-Lihapolarille leveän portin myös Etelä-Suomen kauppoihin, tavarataloihin ja suurkeittiöihin. 

1990

Suomen johtava lihatalo syntyy

1990_jarkiliitto_operaatios42kuva1.jpg

Itikka ja Lihakunta yhdistävät voimansa, syntyy Suomen johtava lihatalo, Itikka-Lihapolar. Nykyisenlaisen Atrian pohja luodaan. 

 

Itikan ja Lihakunnan johtohenkilöt arvioivat jo 1980-luvun puolivälissä, että voimien yhdistäminen olisi lihantuottajien ja osuuskuntien kannalta hyvin järkevää. Kaupan rajoitteet murtuivat, kilpailu vapautui ja kiristyi niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Pärjääminen uudessa tilanteessa edellytti sitä, että Itikan ja Lihakunnan teurastamojen toiminta olisi tehokkaampaa ja lihatuotteille avautuisi uusia markkinoita Etelä-Suomessa, mahdollisesti ulkomaillakin.

 

Yhdistymishanke vauhdittuu, kun osuuskunnat olivat yhtiöittäneet teurastamonsa vuonna 1988. Yhdistymisen uutterimpina puolestapuhujina ja käytännön toteuttajina ovat samat miehet kuin osakeyhtiöidenkin perustamisessa: Itikalta toimitusjohtaja Seppo Paatelainen ja puheenjohtaja Reino Penttilä, Lihakunnalta toimitusjohtaja Paavo Jauhiainen.

 

Yhdistyminen toteutuu syksyllä 1990. Syntyy Suomen suurin liha-alan yritys, Itikka-Lihapolar Oy. Sen osuus osuusteurastamoiden lihanhankinnasta on yli 40 prosenttia ja yhtiön osuus markkinoilla myytävistä lihatuotteista noin viidenneksen. Yli 2 200 ihmistä työllistävän yrityksen toimitusjohtajaksi tulee Seppo Paatelainen, varatoimitusjohtajaksi Paavo Jauhiainen.

 

Lihatalo vankentuu entisestään, kun se ostaa Pohjanmaan rannikolla toimivan Pohjanmaan Liha Oy:n. Itikka-Lihapolar listautuu pörssiin kesällä 1991.

 

Yhdistyminen ravistelee voimakkaasti lihateollisuuden voimasuhteita ja se herättää julkisuudessa valtaisan kohun, pääosin myönteisen.

 

– Voimme olla ylpeitä, että tässä hanttiinpanijoiden ja Aika ei ole vielä kypsä -miesten maassa löytyy johtajia, joilla on kykyä tehdä päätöksiä ja toimia, osuustoiminnallisen Pellervo-lehden pääkirjoitus luonnehtii.

 

– Se (yhdistyminen) oli shokki ennen kaikkea TLK:lle ja LSO:lle. Siellä tiedettiin, että nyt vastassa oli iso protestoija, toimitusjohtaja Seppo Paatelainen toteaa  Kauppalehden haastattelussa. 

 

Lounais- ja varsinaissuomalaisten lihantuottajien osuuskunta LSO ja sen teurastamoyhtiö on Itikka-Lihapolarin merkittävin kilpailija Etelä-Suomessa. Myös osuuskuntien yhteisesti omistamasta keskusliikkeestä Tuottajain lihakeskuskunnasta (TLK) tulee niin Itikka-Lihapolarille kuin muillekin osuuskunnille kilpailija: keskusliike on vuosien mittaan kerryttänyt omaa teollisuuttaan ja se aikoi rakentaa Vantaalle isoa lihanjalostustehdasta – samaan aikaan, kun Itikka-Lihapolarille on valmistumassa Nurmoon jättimäinen ruokatehdas.

 

Seppo Paatelainen, Reino Penttilä ja Paavo Jauhiainen olivat keskeiset henkilöt, kun osuuskunnat purkavat keskusliikkeensä TLK:n myöhemmin vuonna 1991.

1989

CampoMos Moskovan markkinoille

campomos-logo_w.jpg

Venäläisen CampoMos-tuotemerkin historia alkaa, kun lihanjalostusyhtiö OOO Campomos aloittaa toimintansa Moskovassa. Atria hankki yhtiön ja samalla sen tuotemerkin vuonna 2008.

1988

Lähtökohtana tulevaisuus: osuusteurastamoista osakeyhtiöitä ja pörssiyhtiöitä

1988_osakeyhtioksi_operaatios33kuva1.jpg

Kansainvälisesti avautuvan kilpailun ja suurten investointien edessä osuuskuntien voimavarat eivät riitä. Eteenpäin meno vaatii sijoittajien rahaa ja täysin uudenlaista toimintamallia ja -tapaa. Itikka- ja Lihakunta-osuuskunnat perustavat – rajusta vastustuksesta huolimatta – teurastamoistaan osakeyhtiöitä ja vievät ne pörssiin. 

 

1980-luvun loppupuolella Suomen maatalous, lihantuotanto ja osuuskuntien omistamat teurastamot elävät historiansa suurinta murrosta.  Kilpailu Euroopassa on vapautumassa ja erityisesti Neuvostoliiton-kauppaan liittyvä, niin kutsuttu sääntelytalous alkaa murentua.

 

Maatalouden ongelmana on suuri ylituotanto. Menestyäkseen kansainvälistyvässä kilpailussa osuusteurastamoista pitäisi tehdä entistä tuottavampia, käytännössä suurempia ja tehokkaampia tuotantolaitoksia. Tämä vaatisi paljon rahaa.

 

Teurastamojen välinen kilpailu kotimaassakin muuttuu. Osuuskuntien oman keskusliikkeen Tuottajan Lihakeskuskunnan (TLK) toiminta ajautuu törmäyskurssille erityisesti pohjoisen Suomen osuuskuntien kanssa, kun keskusliike kasvattaa omaa, kilpailevaa teurastamoteollisuutta. Törmäys johtaa TLK:n lopettamiseen.

 

Osuusteurastamojen varautuminen ja siirtyminen vapautuvan kaupan ja kiristyvän kilpailun aikakauteen tapahtuu samanaikaisesti Seinäjoella Itikassa ja Kuopiossa Lihakunnassa. Molempien osuuskuntien johdossa on samankaltaiset ajatukset: osuuskuntamuotoisista teurastamoista pitää tehdä osakeyhtiöitä. Näin turvattaisiin tarpeellinen rahoitus ja toimintaa voitaisiin kehittää entistä joustavammin.

 

Lihakunnassa ajatusta ajaa toimitusjohtaja Paavo Jauhiainen, Itikan muutoksen arkkitehteinä ovat tuore toimitusjohtaja Seppo Paatelainen sekä osuuskunnan ja myös osuusteurastamon ylin päättäjä, puheenjohtaja Reino Penttilä. Yhtiöittämishankkeet herättävät ankaraa vastustusta johtavissa osuustoimintapiireissä ja julkinen keskustelu käy ajoittain kiivaana.

 

Itikan kaikki päättävät elimet hyväksyvät yksimielisesti Paatelaisen ja Penttilän esityksen yhtiöittämisestä. Uudelle yhtiölle, Itikka Lihabotnia Oy:lle, siirretään osuuskunnan teurastamot ja kaupalliset toiminnat. Osuuskunnalle jää eläinhankinta ja -välitys.

 

Yhtiö listautuu samana vuonna Helsingin pörssiin. Se on ensimmäinen osuuskunnasta osakeyhtiöksi muuttunut pörssiyhtiö, ensimmäinen liha-alan yhtiö pörssissä ja maakunnan ensimmäinen pörssiyhtiö. Suurin päätösvalta yhtiössä kuitenkin säilyy Itikka osuuskunnalla.

 

Lihakunnan yhtiöittäminen tapahtuu hieman myöhemmin Itikan malliin. Tuotannosta ja myynnistä vastaavan yhtiön nimeksi tulee Lihapolar Oy, joka listataan pörssiin. Myös tämän yhtiön suurimpana omistajana säilyy osuuskunta.

 

Itikan ja Lihakunnan osuusteurastamoiden yhtiöittäminen aloittaa koko liha-alan uudelleenjärjestelyn. Sen tuloksena syntyy Suomen johtava lihatalo ja lihantuottajienkin omistamat teurastamot lähtevät avoimeen kilpailuun.

1987

Ridderheims saa alkunsa

ridderheims-1987.jpg

Ridderheims syntyy yksityisyrittäjä Christer Ridderheimsin kotikeittiössä. Intohimosta ruokaan hän alkoi yhdessä Peter Grönvallin kanssa valmistaa suolakurkkuja Göteborgin putiikkeihin. Atria hankkii Ridderheims-tuotemerkin käyttöönsä vuonna 2008.

1987

Uusi kapteeni, uusi suunta

Uudesta toimitusjohtajasta Seppo Paatelaisesta Itikka osuuskunta saa kauaskatseisen muutosjohtajan. Hänen johdollaan osuuskuntamuotoinen teurastamotoiminta yhtiöitetään, yhtiö viedään pörssiin ja itikkalaiset sekä lihakuntalaiset yhtiöt fuusioidaan Suomen suurimmaksi liha-alan yritykseksi. Samalla yhtiö vaihtaa nimensä Atriaksi, joka trimmataan EU-kuntoon ja se aloittaa laajentumisen Suomesta  Skandinavian, Baltian ja  Venäjän markkinoille. 

1982

Nurmoon moderni sikalinja

3.jpeg

Itikan sikalinjan rakennustyö Nurmossa kestää puolitoista vuotta. Lopputuloksena on aikansa modernein tuotantoyksikkö, jonka läpi kulkee yli 300 000 sikaa vuodessa.

 

Tammikuun lopussa vuonna 1982 suoritetaan Numossa yli 100 000 kuutiota käsittävän sikalinja-kokonaisuuden käyttöönottotarkastus.

 

Laitteistojen kokeilu aloitetaan ottamalla sisään vain pieni määrä teuraita. Kaikki sujuu hyvin ja laitos saadaan nopeasti käyntiin. Teurastus sujuu suunnitelmien mukaan, ruhojen laatu oli parempi kuin aikaisemmin ja uudella jäähdytystekniikalla saavutetaan entistä alhaisempi painotappio. 

 

Laajamittainen leikkaamotoiminta teurastamon välittömässä läheisyydessä osoittautui oikeaksi valinnaksi, ja leikkaamon tuhannen sian päivävauhti tulee käytetyksi ennakkoarvioita nopeammin. 

Investointi tekee mahdolliseksi tehokkaan työskentelyn ja hävikkien pienentämisen. Miljoonas sika kulkee linjaston läpi maaliskuussa 1985. Toinen miljoona täyttyy vuonna 1988.

1979

Lihakunnan suuri muodonmuutos alkaa

Lihakunta toteuttaa uuden toimitusjohtajan Paavo Jauhiaisen  johdolla noin kymmenen vuotta kestävän muutos- ja investointiohjelman, jonka aikana puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta. Ohjelma on kallis, mutta tuloksellinen.

 

Noin kymmenen vuotta kestävä suuri investointiohjelma hyväksytään Jauhiaisen johdolla vuonna 1979. Ohjelma sisältää muun muassa uusien teurastamoiden perustamisia ja vanhan tuotannon karsimista.

 

Strategia merkitsee myös rankkaa toimialarationalisointia. Varkauden teurastamon lakkauttaminen on ensimmäinen toimenpide. Tätä seuraa jakso, jolloin investoidaan voimakkaasti ja samalla puretaan vanhentunutta kapasiteettia kovalla kädellä. Tuona aikana on käynnissä lähes koko ajan yt-neuvottelut jossain päin Lihakuntaa. 

 

Vuonna 1981 tuotannon volyymi on runsaan 1 700 hengen voimalla 80 miljoonaa kiloa. Kymmenen vuotta myöhemmin 1 400 henkilön voimin tuotetaan 106 miljoonaa kiloa. Yrityksen omavaraisuus kasvaa noin 20 prosentin tasosta 45 prosenttiin ja nettovarallisuus moninkertaistuu.

 

Vuonna 1981 Lihakunta ostaa osan Osuustukkukaupan (OTK) lihateollisuudesta. Lihakunta saa teurastamot Ylivieskassa ja Iisalmessa sekä valmistetehtaat Oulussa ja Kuopiossa. Tuotantolaitoksia on rationalisointikauden jälkeen kymmenellä paikkakunnalla.

1977

Suuri muutto Seinäjoelta Nurmoon alkaa 

Nurmoon rakennetaan pakastamo, jonka valmistumisen myötä Itikan tuotantoa aletaan siirtää Seinäjoelta Nurmoon.

1975

Poro ei jalostunutkaan rahaksi

1975_lappi_lihakuntas80kuva1.jpg

Lihakunta ostaa Rovaniemellä toimivan Pohjolan Liha Oy:n, joka tuottaa muun muassa poronlihaa. Jatkossa huomataan, ettei poronlihalla taota tulosta.

 

Karjapohjolan fuusio ja Pohjolan Lihan ostaminen vuonna 1975 tekee Lihakunnasta maantieteellisesti valtavan laajan liha-alan toimijan, mutta aivan pohjoisimman ulottuvuuden tulokset eivät ole mairittelevia ainakaan porotuotteiden osalta.

 

Poro kuitenkin jolkottelee Lapin tuntureilta Lihakunnan sortimenttiin aina 1980-luvun lopulle asti. Lihakunta nimittäin perustaa 1980-luvun lopulla yhdessä poromiesten paliskuntain kanssa Poropolar Oy:n.

 

Räväkkä toimitusjohtaja Paavo Jauhiainen sanookin myöhemmin, ettei Poropolar koskaan pystynyt jalostamaan poroa rahaksi. Poronlihan jalostaminen kuuluu niihin harvoihin harha-askeliin, joita Lihakunta on pitkän historiansa aikana tehnyt.

1975

Itikka ostaa Maan Lihan 

1975_maanliha_pohjlihatalos131kuva1.jpg

Kauhajokisen Maan Lihan omistus siirtyy osakekauppojen seurauksena Itikalle. Maan Lihan nautateurastamo on Pohjoismaiden nykyaikaisin ja tehokkain.

 

Maan Lihan tuotantolaitoksessa Kauhajoella oli osakekauppojen aikoihin, vuonna 1975, noin 10 000 neliötä ajanmukaista tuotantotilaa. Itikan tulipalon seurauksena kaikki teurastus siirtyy Kauhajoelle. Ylikuormitettunakin se selviää urakastaan kunnioitettavasti. Itikka saa arvokasta kokemusta naudan ja sianteurastuksen eriyttämisestä ja tilanteessa voidaan tehdä kauaskantoinen ratkaisu kahdesta erillisestä teurastamosta.

 

Maan Lihalle jää kaikki naudan käsittely. Sian käsittely keskitetään ensin Seinäjoelle ja sittemmin Nurmoon. Itikan alueella jatketaan lihan hankintaa kahden verkoston, Itikan ja Maan Lihan kautta. Kiisteltykin järjestelmä saa hyväksyntänsä, kun ostohinnat ja ostopolitiikka yhtenäistetään.

1975

Palaneen broileriteurastamon tilalle rakennetaan uusi

1975_teurastamontulipalo_pohjlihatalo_s104kuva.jpg

Broileriteurastamon tuotantomääriä nostetaan vuonna 1974, mutta seuraavana vuonna tulipalo pakottaa uusimaan koko linjan. Samalla rakennetaan erillinen osasto kanateurastusta varten.

1974

Lönnenberga saa alkunsa

Lönnenberga-kinkun resepti juontaa juurensa 1930-luvulle saakka, jolloin jämtlantilainen lihamestari Hugo Hedman kehittää kinkun.  Nimen Lönnenberga otti käyttöön vuonna 1974 Hugon poika Lars Hedman. Atrialle tuotemerkki siirtyy osana Sardus-kauppaa. 

1972

Lihakunta kasvaa  puolen Suomen alueelle

Lihakunta kasvaa kattamaan yli puolet Suomesta, kun pohjoissuomalainen Karjapohjola fuusioidaan siihen. Lihakunta saa suuren markkina-alueen mutta pitkät etäisyydet.

 

Suomalaisten osuusteurastamojen talous on varsin heikossa kunnossa, mikä johtaa suurempien, tehokkaampien ja kannattavampien teurastamojen perustamiseen. Teurastamojen yhdistymiset alkavat 1960-luvun lopulla. 1970-luvun alun merkittävin järjestely on Lihakunnan ja Karjapohjolan fuusio vuonna 1972.

 

Fuusioitumisen myötä Lihakunnan toimialue käsittää 60 prosenttia maan pinta-alasta. Näin Lihakunta saa itselleen niin sanotun pohjoisen ulottuvuuden. Osuuskunnassa on lähes 50 000 jäsentä. Uudella suuralueella asuu yli miljoona suomalaista.

 

Fuusiossa Lihakunta saa sekä markkina-aluetta että tuotantokykyä, onhan Karjapohjolalla teurastamot Oulussa, Rovaniemellä ja Ylivieskassa sekä lihavalmiste- ja einestehtaat Oulussa. Lihakunta hankkii vuodessa noin 24 miljoonaan kiloa lihaa.

 

Vuonna 1975 Lihakunta ostaa vielä K-ryhmältä Rovaniemellä toimineen Pohjolan Liha Oy:n, joten Lihakunnan alue ulottui Savosta Lappiin. 

1970

Seinäjoella aloitetaan broilerintuotanto

1970_broileri_itikkas217kuva1.jpg

Kasvanut kysyntä luo tarpeen Itikan broilerintuotannolle. Varovaisen alun jälkeen broilerikasvattamo nousee hetkessä suunnitellun kokoiseksi.

 

Broilerin kulutus Suomessakin osoittaa 1970-luvun alussa kasvun merkkejä. Kun broilerin kasvatusta on jo muuallakin aloitettu, myös Itikan johtohenkilöt päättävät, että broilerintuotanto on aloitettava Etelä-Pohjanmaallakin välittömästi.

 

Siipikarjateurastamoa uusitaan ja uusi broilerinmunien hautomo rakennetaan Itikanmäelle vuonna 1970. Aluksi kasvattamon kooksi suunnitellaan 30 000 lintua, mutta lopulta päätetään tehdä 15 000 linnun yksiköitä, joita voi sitten tarpeen mukaan lisätä.

 

Tuotanto järjestetään kaksivaiheiseksi erillisissä munituskanaloissa ja kasvattamoissa. Seuraava tehtävä on ryhtyä etsimään tuottajia, jotka ovat valmiita investoimaan uusiin tuotantorakennuksiin ja ottamaan riskin vielä tuntemattomasta tuotannonalasta.

 

Arviot kannattavuudesta täyttyvät ja puolikkaina toteutetut kasvattamot voidaan pian laajentaa kaksinkertaisiksi. Toiminta kasvaa nopeasti ja ylittää kahden miljoonan kilon rajan jo vuonna 1977.

 

1970

Pastejköket saa alkunsa

pastejkoket_logo.jpg

Pastejköketin taustalla on perinteinen ruotsalainen lihajalosteiden valmistaja Sjöquists Livsmedel AB. Se alkoi vuonna 1970 valmistaa maksa- ja lihapasteijaa nimellä Pastejköket. Atrialle tuotemerkki siirtyy Sardus AB:n hankinnan mukana vuonna 2007.

1969

Itikka rakentaa makkaran pakkaus- ja hinnoittelulinjan

Makkaralinjan jatkoksi rakennetaan ensimmäinen tuotantolinjana toimiva pakkaus- ja hinnoittelukokonaisuus. 

 

Itsepalvelumyymälät yleistyvät ja teollisuuden tulee tarjota niille soveltuvia tuotteita ja palveluita. Lenkkimakkaran pakkaaminen ohueen muovipussiin on ensimmäinen yritys tehdä valintamyymälään soveltuva tuote.

 

Itikanmäellä saadaan riittävä pakkausteho, kun makkaratehtaan jatkoksi rakennetaan ensimmäinen tuotantolinjana toimiva pakkaus- ja hinnoittelukokonaisuus vuonna 1969.

 

Pakkaamista lisätään nopeasti, kun koneiden ja materiaalien kehittyessä siirrytään vain pari vuotta myöhemmin tyhjiöpakkauksiin. Näin makkaralle saadaan kolmen viikon säilyvyysaika. Samalla kalliita erikoistuotteita ja tankomakkaraa aletaan pakata viipaloituina. Pakkaukset päivätään, ja hinnoitellaan erikoistarjousten myötä myös kauppakohtaisesti.

 

Viimeistään 1970-luvun alussa suomalainen kuluttaja ja kauppa havaitsevat, että pakkaus on oleellinen osa laadukasta tuotetta ja palvelua. 

1963

Atria-tuotemerkki otetaan käyttöön

atria_logo-tuotemerkki.jpg

Atrian tuotemerkki syntyy televisiomainonnan siivittämänä. Atria tuotemerkki näkyy Tuottajain Lihakeskuskunnan mainonnassa.

Mainostajien kustantamat ohjelmat ja tv-mainokset tulevat 1960-luvulla Suomessa nopeasti suosituiksi. Ne mahdollistavat todellisen televisiotoiminnan alkamisen. Kun lähetysaika on lyhyt, haluavat suomalaiset tuijottaa myös mainospaloja. Uusi media kaipaa uusia tuotemerkkejä.

 

Maakunnallisten osuusteurastamoiden tuotemerkkejä ei voida televisiossa mainostaa ja siksi on luotava uuden mainosmedian käyttämiseksi yhteinen merkki. Atria tuotemerkki perustetaan vuonna 1963 osuusteurastamoiden keskusliikkeen Tuottajain Lihakeskuskunnan (TLK) yhteiseksi tuotemerkiksi.

 

Atria saa yksinoikeuden merkkiin vuonna 1991, kun silloinen TKL puretaan. Arvostettu tuotemerkki otetaan koko konsernin nimeksi vuonna 1994.

1962

Säilyketehdas valmistuu, mutta säilykkeiden myynti jää vaatimattomaksi  

1962_sailykepuolustusv_pohjlihatalos145kuva1.jpg

Itikan aloittama säilykkeiden valmistus ei aluksi lähde lentoon, koska suomalaiset haluavat ostaa tuoreen lihan ja makkarat kaupan tiskeiltä.  

 

Sotienjälkeisen vuosikymmenien viimeinen iso investointi on Itikan säilyketehtaan rakentaminen.

 

Säilykkeiden suosion arvioidaan kasvavan samoihin mittoihin kuin  Ruotsissa ja Amerikassa. Uusien laitteistojen tuotantokyky on suuri ja niillä tavoitellaan massatuotantoa. Tehdas suunnitellaan tuottamaan liha- ja einessäilykkeiden ohessa myös kotimaisista marjoista jalostettavia tuotteita.

 

Säilykkeiden menekki ei kuitenkaan kasva oletetusti, koska suomalaisten kulutustavat eivät muutu odotettuun suuntaan. Kylmäkalusteilla varustettu myymäläverkosto turvaa kuluttajille tuoreen lihan, makkaran ja einesten saannin. 

 

Vuonna 1962 rakennettuja säilyketehtaan tiloja otetaan seuraavina vuosina vähitellen makkara- ja einesvalmistuksen tuotantotiloiksi. Säilykkeiden Suomen valloitusta saadaan vielä odottaa.

1960

Itikanmäen tuotantolaitosten modernisointi valmistuu

1960_huokaustensilta_pohjlihatalo_s109kuva.jpg

Kun navettatiloja laajennetaan uudelleen, on koko tuotantolaitos uudistettu ja nykyaikaistettu vuonna 1960. Itikan vastaanotto- ja läpäisykyky riittävät tyydyttämään tuotteiden kasvaneen kysynnän.

1956

Lihakunta saa nimensä

Lihakunnan edeltäjä Savo-Karjalan Osuusteurastamo koetaan huonoksi nimeksi yritykselle, joka hoitaa yhä enemmän teollisuutta ja kauppaa. Osuuskunnan nimeksi valikoituu napakka Lihakunta.

 

Kun Likolahden uusi teurastamo Kuopiossa valmistuu, alkaa välittömästi lihavalmistetehtaan rakentaminen. ”Makkaratehtaan” työt saadaan päätökseen vuonna 1954.

 

Kun uusi tuotantolaitos oli saatu täyteen toimintaan, tullaan Savo-Karjalan Osuusteurastamossa (SKO) päätelmään, että nimi alkaa vanhentua. Katsotaan ettei nimi anna oikeaa kuvaa teollisesta yrityksestä. Tarvitaan uusi, lyhyt ja ytimekäs nimi.

 

Nimi Lihakunta rekisteröidään syyskuussa 1956. Samalla organisaatiota ajanmukaistetaan – uudeksi johdon osa-alueeksi tulee kaupallinen osasto.

1955

Makkaran ja einesten suosio kasvattavat Itikan tehdasta

1960_itikanmaki_pohjlihatalo_s68kuva.jpg

Suomalaisten ruokaostosten valikoima laajentuu, mikä kasvattaa tehtaan kokoa Itikanmäellä.

 

Itikan tehdas Seinäjoella ei enää pysty täysin tyydyttämään 1950-luvulla lisääntynyttä makkaran kysyntää. Tarvitaan lisää tilaa. 

 

Kokonaan uusi lihavalmistetehdas rakennetaan aikaisemman tehtaan viereen ja päälle. Se valmistui käyttöön vuoden 1955 lopussa, jolloin pohjakerroksen tehdastilat muutetaan osittain lähettämön ja osittain einestehtaan käyttöön.

 

Einesten ja valmisruokien tuotanto saa seuraavana vuonna  riittävästi tilaa tuotevalikoiman laajentamiseen, mutta valmistus pysyy silti käsityövaltaisena. Seuraavien kymmenen vuoden aikana valmistusmäärä kolminkertaistuu.

1953

Teurasnavetta laajenee ja saa rinnalleen siipikarjateurastamon

1953_siipikarjateurastamo_pohjlihatalo_s100kuva.jpg

Itikanmäen teollisuus laajenee vauhdilla: teurasnavetta kasvaa ja uutuutena aloitetaan siipikarjan teurastus. 

 

Kun Itikan teurasnavetan tiloja laajennetaan 1950-luvulla, on teuraskarja enimmäkseen pikkuvasikoita, ruohovasikoita ja mulleja. Näiden lihapaino ylittää harvoin sataa kiloa. Lihantuotannon edellytykset kuitenkin kohentuvat ja Itikan kasvava hankintaosuus lisää teurastusmääriä vuosi vuodelta.  Elintason yleinen nousu kasvattaa lihavalmisteiden kulutusta.

 

Itikka aloittelee jo 1940-luvun lopulla kananteurastusta. Teuraskanojen keräily aloitetaan ja teurastus sijoitetaan sikateurastamon nurkkaukseen. Siellä linnut kaltataan kuumavesiastiassa ja kynitään kumisormilla varustetun pyörivän rummun päällä.

 

Kaikki on käsityötä, kunnes Itikan siipikarjateurastamossa voidaan vuonna 1953 aloittaa vaiheittainen teurastus uusilla koneilla. Navetan ullakolle valmistuva teurastuslinja vastaa tuotantoteholtaan hyvin silloista tarvetta.

1952

Likolahteen valmistuu uudenlaista teurastamoteollisuutta 

1952_likolahti_lihakuntas47kuva1.jpg

Kuopion Likolahteen valmistuu uusi teurastamo, jonka myötä syntyy käsite ”teurastamoteollisuus”.

 

Savo-Karjalan osuusteurastamon (SKO) jäsenmäärä ja eläinten hankintamäärät kasvavat voimakkaasti 50-luvun alussa. Vanhat eläinsuojat ja -varastot ovat muodostuneet pahoiksi pullonkauloiksi. Teuraskarjan vastaanottoa on jouduttu jopa hidastamaan, koska käsittelytilat olivat ahtaat. Tarvitaan uusi teurastamo.

 

Uusi,  suuri teurastamo sijoitetaan entisen nauta- ja sikateurastamon sekä teuraskarjanavetan paikalle vuonna 1952. Rakennus on kolmikerroksinen. Työn kulku on suunniteltu uudella tavalla: kaikki suojat teuraskarjanavetasta lähettämöön saakka ovat nyt saman katon alla. Eri työvaiheet tehdään mahdollisimman vähällä ihmistyövoimalla, teollisesti.

 

Välittömästi teurastamon valmistumisen jälkeen alkaa myös lihavalmistetehtaan rakentaminen.  Se valmistui vuonna 1954. Vain vuotta aikaisemmin om valmistunut destruktiolaitos. Osuuskunnan johdon päätös uuden teurastamon rakentamisesta lähes kokonaan velkarahalla on rohkea, sillä samaan ajanjaksoon ajoittuivat laajennushankkeet myös Joensuussa, Varkaudessa ja Nurmeksessa.

1950

3-Stjernet perustetaan

3-sjternet-1950.png

Aage Jensenin perustaa 3-Stjernetin vuonna 1950. Hän on teurastaja, jota kiinnostaa salamin tuottaminen. Hän kokeilee salamin valmistamista omassa pienessä toimipisteessään ja ajaa sitten tavarajunilla ympäriinsä myymässä tekemiään makkaroita. Vuonna 1967 Jensen perustaa 3-Sjternetin tehtaan Tanskan Horsensiin.

1950

Taas harjannostajaiset Itikanmäellä

1950_itikanmakipohjoisesta_itikkas149kuva1.jpg

Itikanmäki ei näe vuottakaan ilman harjannostajaisia. Mittava laajennusurakka alkaa makkarankysynnän laukatessa yhä kiivaammin.

 

Makkaran menekin kiihtyessä seinät tulevat Itikanmäellä jälleen vastaan ja uusia laajennuksia aletaan kaavailla 1940-luvun lopulla. Lisämaata ostetaan Vaasantien toiselta puolelta. Tulee tavaksi sanoa, ettei Itikassa mene vuotta ilman harjannostajaisia.

 

Vuonna 1950 otetaan käyttöön lihavarastojen laajennus, jäähdyttämöt, ensimmäiset pakkasvarastotilat ja uudet ajanmukaiset toimistotilat.

 

Uuden tehtaan suunnitelma hyväksytään vuoden 1954 alussa. Entisten tilojen viereen ja yläpuolelle rakennetaan lisätiloja, jotka valmistuvat 1955. Makkaratehdas saa kokonaan uudet tilat yläkerrassa olevista erillisistä leikkaamosta, valmistusosastosta ja kypsytysosastosta, jonne hankitaan nykyaikaiset, suuret ja tehokkaat koneet.

 

Pohjakerroksen laajennusosa sisältää tuotevarastot ja lähettämön, joka järjestetään toimimaan vaihetyönä. Einestehdas saa entiset makkaranvalmistustilat. Valmistuessaan tehdas on jopa 200 neliötä liian väljä, joten kasvun varaa löytyy.

 

Tehdas valmistuu vaiheeseen, jossa Suomen kansaa opetetaan taloudellisista syistä johtuen todellisiksi makkaransyöjiksi. Makkaran vähittäishintaa alennetaan 20 prosentilla. Hinnanmenetys maksetaan valmistajalle valtion varoista tukipalkkioina. Makkarankulutus kasvaa viidenneksellä, joten tehtaan tyhjäkin tila täyttyy toiminnasta varsin pian.

 

 

1938

Toiminta-alue laajenee, nimeksi Savo-Karjalan Osuusteurastamo

Kuopion karjanmyyntiosuuskunnan toiminta-alue laajenee Pohjois-Karjalaan ja osuuskunnan nimi muuttuu Savo-Karjalan Osuusteurastamoksi (SKO).

 

Kuopion karjanmyyntiosuuskunnan (KKO) toiminta laajenee alueellisesti, kun Pohjois-Karjalassa Joensuussa toiminut Karjakauppaosuuskunta Oiva ajautuu kuopiolaisten syliin.

 

Aluelaajennuksen myötä KKO perustaa konttorin Joensuuhun. Sinne rakennetaan myös teurastamo ja lihanjalostuslaitos aivan talvisodan kynnyksellä. Konttori nousee myös Sortavalaan, Laatokan Karjalaan.

 

Osuuskunnan nimi muutetaan vuonna 1938 Savo-Karjalan Osuusteurastamoksi.  Lihajalosteiden myynti ylittää miljoonan kilon rajan juuri ennen talvisotaa. Lihan hankinnassa rikotaan kolmen miljoonan kilon raja.

 

Osa SKO:n toimialueesta on sotanäyttämönä toisen maailmansodan aikaan. Lihantuotanto kääntyy jyrkkään laskuun hätäteurastusten johdosta ja lihataloustuotteet määrätään säännösteltäviksi. SKO joutui ikävään rooliin: lihan pakko-ottoihin. 

 

Sodan aikaan niin liikkeen johto kuin henkilöstökin joutuu ponnistelemaan äärirajoilla.

 

Tulevaisuuden usko on kuitenkin vahva ja katseet oli jo suunnattu jo Kuopion Likolahteen. Sota kuitenkin jäädyttää suunnitelmat useiksi vuosiksi. 

1937

Makkaratehdas Itikanmäelle

1938_makkaratehdas_pohjlihatalo_s46.jpg

Uusi makkaratehdas valmistuu Seinäjoelle. Vanhassa tehtaassa aletaan valmistaa nykyisten valmisruokien edeltäjiä, kuten veripalttua ja maksalaatikkoa.

 

Kun makkaratehtaan uudet tilat vuoden 1937 alussa valmistuvat, todetaan ylpeydellä, että tehdas täyttää suurimmatkin vaatimukset. Uusi kaakeliseinäinen makkaratehdas on varustettu pääosin uusilla koneilla ja muutto vanhasta verstaasta merkitsee valtavaa edistysaskelta.

 

Työsalin toisessa päässä on yhden pöydän kokoinen leikkaamo, jonne liha saadaan seinän takaa teurastamon lihavarastosta. Luuton liha suolataan ja varastoidaan viereisessä jäähdyttämössä. Huoneen pohjoisseinällä on sähkömoottori, jonka voima siirretään myllylle, kutterille ja muille tehtaan koneille. Makkara ruiskutetaan vesijohtopaineen avulla ja sidotaan käsin. Työtilasta erillään ovat keitto- ja savustusosastot.

 

Itikan makkaraa on tähän asti valmistettu 20 vuotta pienessä puurakennuksessa, jossa viimeisenä toimintavuonna pystyttiin tuottamaan makkaraa vain noin 600 kiloa työpäivää kohti.

Vanha tehdas on lähinnä palvellut maakylän asiakkaita ja saakin jatkaa tuotantotilana, kun se muutetaan kauppakeittiöksi. Eineksistä ei vielä tuolloin puhuta, mutta vanhassa makkaratehtaassa tehdään valmiita ruokia. Kyseessä on Atrian historian ensimmäinen kauppakeittiö ja atrialaisen einesteollisuuden alku.

1932

Ensimmäiset Sibylla-hot dogit valmistetaan 

sibylla-kioski.jpg

Oskar Lithells ja hänen 1900-luvun alussa kiihkeästi kehittynyt perheyrityksensä ovat myös Sibylla-tuotemerkin takana. Ensimmäiset Sibylla-hot dogit valmistuvat Lithellsin makkaratehtaassa vuonna 1932. Hodareiden mausta tulee niin kuninkaallinen, että uutuustuotteelle halutaan myös kuninkaallinen nimi: Sibylla-nimi onkin lainattu suoraan Ruotsin silloiselta prinsessalta. Atrian omistukseen Sibylla siirtyy Lithells-kaupan mukana. 

1928

KKO hankkii ensimmäisen karjankuljetusautonsa

1928_juntusenjuna_lihakunta19.jpg

Autoistuminen ja liikenneolojen kohentuminen 1920-luvula lopettavat vähitellen tiloilla teurastetun lihan hankinnan. Kuopion karjanmyyntiosuuskunnan oman teurastamon valmistuminen lisää kiinnostusta teuraiden hankintaan elävinä. 

 

KKO:n kuljetuskaluston parannuttua erikoisvalmisteisella kuorma-autolla vuonna 1928 teuraita voidaan noutaa yhä kauempaa. Alkuaikoina teuraat haetaan sovituista keräilypisteistä, johon tuottaja toimittaa ne. Yhtä kaikki, melko vaivalloista puuhaa on saada naudat kuljetuskaluston kyytiin.

1927

Arbogapastej-tuotemerkki saa alkunsa

arboga-1927.jpg

Carl. A. Carslsonsin Lihaleikkaamo perustetaan Ruotsin Arbogaan. Carl ja hänen veljensä Knut Carslsons alkoivat valmistaa ja myydä makkaraa, sylttyä sekä pasteijoita liikkeessään Arbogan torilla. Atrialle tuotemerkki siirtyy Sardus AB:n hankinnan myötä vuonna 2007.

1917

Itikka rakentaa ensimmäisen makkaratehtaan Seinäjoelle

1917_itikanmakkaratehdas_pohjlihatalo_s42.jpg

Lihan jatkojalostusta aletaan suunnitella heti, kun Karjanmyyntiosuuskunta Itikka muuttaa Seinäjoelle. 

 

Kotiteurastukseen kuului sylttyjen teko, ja sellaista suunnitellaan myös Itikan toimintaan. Syksyiset lahtipäivät olivat pohjalaistiloilla ruokaisia, kun sylttyä hutkutetaan puoli päivää, huuhutetaan keittopadassa ja lykätään uuniin paistumaan.

 

Itikan hallitus päättää syyskuussa 1915 rakentaa saunasta tilat makkaranvalmistusta varten ja palkata makkaramestari W. Sillgrenin Seinäjoelta sen työntekijäksi.

 

Vasta vuonna 1917 aloitetaan makkaranteko tarkoitukseen rakennetussa tehtaassa. Koneet on hankittava käytettyinä, koska maa on sodassa ja ulkomaankauppa pysähdyksissä. Makkaraa ja sylttyjä valmistetaan vuonna 1920 noin 28 000 kiloa.

 

Makkaramestariksi tulee Paul Koch, joka tuo mukanaan vanhan saksalaisen makkaranvalmistusperinteen. Valmistusmäärät kasvavat vuosi vuodelta, joten pohjalaiset ovat ottaneet teollisen makkaranvalmistustavan hyvin vastaan.

1914

Atrian toiset juuret Pohjanmaalle

1914_itikanteurastamo_pohjlihatalo_s32.jpg

Suomen merkittävimpiin osuusliikkeisiin kuuluva lihaosuuskunta Itikka saa alkunsa vuonna 1914, kun Etelä-Pohjanmaalle perustetaan karjanmyyntiosuuskunta. 

 

Etelä-Pohjanmaan Karjanmyyntiosuuskunta Itikka perustetaan Seinäjoen Rautatieläisten talolla vuonna 1914. Läsnä on valveutuneita viljelijöitä ja osuustoiminnallisia vaikuttajia. Varsinainen toiminta kuitenkin alkaa hieman myöhemmin, kun osuuskunta saa riittävästi jäseniä.

 

Aivan alkuideoinnista lähtien mukana ollut maisteri Yrjö Collan kutsutaan osuuskunnan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Liiketoiminta aloitetaan teurasnautojen yhteisviennillä Ruotsiin ja siksi ensimmäinen luonnollinen toimipaikka sijaitsee Vaasassa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Itikka välittää ja teurastaa yli 2 000 eläintä.

 

Ensimmäiset liiketoimet tuottavat pettymyksiä, mutta antavat samalla arvokasta oppia tulevaa varten. Tavoitteeksi määritelläänkin kaukonäköisesti eteläpohjalaisten maanviljelijöiden palvelu heidän omana liikkeenään. Seuraavana vuonna liikevaihto jo kaksinkertaistuu. Kolmantena toimintavuotenaan osuuskunta saa vihdoin pysyvän johtajan, kun Oskari Herttua asettuu Itikan johtoon.

 

Suomen osallistuminen ensimmäiseen maailmansotaan Venäjän vallan alla tuottaa suuria vaikeuksia karjanmyynnille. Sotaväen muonanhankintavirasto ottaa aluksi lihansa pakolla. Sittemmin pakko-otot saadaan lopetettua, kun maanviljelijät takaavat riittävien lihamäärien saannin vapaaehtoisesti. 

 

Kestää vuoteen 1917 ennen kuin eteläpohjalaisten karjanmyyntiosuuskunta pääsee kehittämään kunnolla toimintaansa ja lihan jatkojalostus aloitetaan.

1910

Maks & Moorits saa alkunsa

maks--moorits-1910.jpg

Maks & Moorits -tuotemerkin juuret ovat vuonna 1910 perustetutussa virolaisessa AS Valga Lihatööstus -yhtiössä. Yhtiö ja sen luoma tuotemerkki siirtyvät Atrian omistukseen vuonna 2005.

1910

Ensimmäinen ”makkaratehdas” on silkkaa käsityötä

1930_kuopionkauppahalli_lihakunta_s12.jpg

Kuopion karjanmyyntiosuuskunta KKO ottaa ensimmäiset askeleensa lihanjalostajana ja ostaa makkaratehtaan Kuopion keskustasta. Työ on käsityötä. 

 

Kuopion karjanmyyntiosuuskunta KKO ottaa ensimmäiset askeleensa lihanjalostajana kesällä 1910, kun se ostaa lähes 30 vuotta makkaroitsijana toimineelta Malakias Hedborgilta makkaratehtaan Kuopion Puijonkatu 16:sta. 

 

Kauppa käsittää tehtaan vähäiset koneet ja kaluston sekä vuokraoikeuden noin 50 neliön suuruiseen tehdashuoneistoon. Makkaranvalmistukseen ryhtyminen on taloudellisestikin merkittävää. Jo seuraavana vuonna makkaratehtaan tuotanto muodostaa puolet osuuskunnan liikevaihdosta.

 

Varsin pian todetaan, että Hedborgilta saadut tilat ovat liian pienet ja vanhanaikaiset. Makkaraa tehdään käytännössä käsin, vesi kannetaan sangoilla kolmen korttelin päässä sijailleelta kaivolta, eikä viemäröinnistä saati sähköstä ole tietoakaan.

 

KKO:n makkarat kuitenkin valloittavat kuopiolaisten sydämet, joten hyvää kannattaa jatkaa ja jakaa. Vuonna 1909 avautuneessa kauppahallin myymälässä käy vilske, kun KKO:n makkaraerät valmistuvat.

 

Laajempi tuotantotila löytyi lähes vierestä Puijonkatu 14:sta. Tilat valmistuvat käyttökuntoon vuonna 1916, mutta sielläkin tulevat seinät vastaan kymmenen vuoden kuluttua. Vasta Tulliportinkadun varrelta myöhemmin löytyneet tilat koetaan vaatimusten ja kasvavan makkarankysynnän arvoisiksi.

1907

Lithells saa alkunsa

lithells-1907.jpg

Helmikuussa 1907 avaa 21-vuotias lihakauppias Oskar Lithell pienen kellarimyymälän Ruotsin Kumlassa. Toiminta alkaa käsikäyttöisen lihamyllyn avulla, mutta kasvaa lopulta yhdeksi Ruotsin tunnetuimmista elintarvikebrändeistä. Atria ostaa Lithells AB:n vuonna 1997.

1903

Atrian alku – ensimmäiset juuret Savoon

1903_brunoilmoniemi_lihakuntas6.jpg

Atrian tarina alkaa, kun Kuopiossa perustetaan ensimmäinen suomalainen osuustoiminnallisella pohjalla toimiva liha-alan yritys, Kuopion Karjanmyyntiosuuskunta (KKO).  

 

Paikalliset talonpojat  perustavat osuuskunta-aatteen innoittaman Bruno Ilmoniemen johdolla Kuopion Karjanmyyntiosuuskunta (KKO) -nimisen yrityksen vuonna 1903. Sen tarkoitus on taata talonpojille oikeudenmukainen lihan hinta ja mahdollisuus toimeentuloon. Osuuskunnan perustamissopimuksessa on kahdeksan nimeä.

 

Kun puu kauppatavarana nousee arvoon ja halpaa viljaa alkaa virrata maahan, viljanviljely ei enää kannatta muuhun kuin omaan tarpeeseen. Entiset kasketut maat tarjoavat nautakarjalle hyvät laidunmaat. Kun vielä voillekin riittää markkinoita, Savossa kasvatetaan karjakokoja ja samalla aletaan tuottaa lihaa yli oman tarpeen. Osuuskunnan jäsenenä talonpojalla on mahdollisuus oikeudenmukaiseen hintaan ja kuluttaja saa entistä parempilaatuista lihaa.

 

Viljelyperinteen muutoksesta ja osuuskunta-aatteen myötä syntyy tarve lihakaupan järjestämiseen tuottajaa tyydyttävällä tavalla. 

 

Ruokapöydän anti on 1900-luvun alussa hyvin viljapainotteinen ja liha on harvinaista herkkua. Yhä harvinaisemmaksi se käy 1910-luvulla, kun Suomi joutuu Venäjän vallan alla osallistumaan ensimmäiseen maailmansotaan toimittamalla ruokaa  suurvallan joukoille.