Vuosi on pitkä aika kaakertaa läpi erilaisia sesonkien ruokagaaloja: pääsiäinen, juhannus, grillikausi ja itsenäisyyspäivä ovat monen kalenteriin merkattuja must-tapahtumia. Kun vielä lyödään listaan syntymäpäivät, valmistujaiset, äitienpäivät ja isänpäivät, on kalenterissa vuosipuulla mitattuna melkoinen määrä ruoka-aiheisia kalaaseja. Ei siis ihme, että monet kokevat loppuvuodesta ähkyä, kenties jopa fobiaa pitopöytiä kohtaan. Tiedostettu downshiftaus alkaa tästä.

Ei siis ihme, että monet kokevat loppuvuodesta ähkyä, kenties jopa fobiaa pitopöytiä kohtaan.

Uskallan uhkarohkeasti väittää, että 24. kalenteriluukun takaa aukeava juhlapyhä lienee kuitenkin se ruokajuhlista suurin. Vaikkakin joulun ruokatarjonta on vuosien ajan vaihdellut trendien mukaan, ruokapöydän perinteisyys pitää kynsin hampain kiinni pukin nutun kulmasta.

Tästä päästään välikommenttina mielenkiintoiseen ruokailmiöön, jonka mukaan kotimaamme sianlihan kulutus olisi vähenemään päin, kun taas Kiinassa possu on ruokamaailman aallonharjalla. Oheinen anekdootti siksi, että kuitenkin jouluna suomalaisille maistuu kinkku. Näin on aina ollut ja mitä todennäköisimmin tulee olemaankin. Piste. Punkt.

Edellisessä joulublogissani otin kantaa erilaisiin tapoihin kypsentää kinkku ja maustaa joululaatikot. Mitäs jos tänä vuonna annetaan näille rauha, ja sen sijaan hulautetaan kinkulle maustekylpy kypsennyksen yhteydessä! Lisävauhtia kinkun makuun saa näppärästi erilaisilla mausteseoksilla ja tahnoilla: kinkun kun ennen kypsennystä sivelee vaikka chilitahnalla tai punaisella pestolla, niin jo on makuvarianttia perinteisen kylkeen kerrakseen.

Lisävauhtia kinkun makuun saa näppärästi erilaisilla mausteseoksilla ja tahnoilla.

Uunivuoan pohjalle, kinkun alle voi sujauttaa (maanomistajan luvalla napsittuja) katajanoksia tuomaan lihaan lisäaromia, tai lorauttaa pellille esimerkiksi kirsikkaolutta. Jos kinkun hauduttaa padassa, voi liemen maustaa esimerkiksi tähtianiksella ja sitruunaruoholla. Folionyytin sisään lihan kumppaniksi voi laittaa chilipalkoja, rosmariinia tahi salviaa.

Entisessä ravintolakokkielämässäni työskentelin jonkin aikaa Englannissa. Tuolta ajalta jäi tapa tarjoilla lihojen kanssa hedelmiä ja pähkinöitä. Viime jouluna Englannin-kokemusten muistoa kunnioittaen tein siis seuraavaa: kinkku uunikääreeseen, mutta sitä ennen pakettiin mukaan roppakaupalla kuivattuja aprikooseja ja pähkinöitä. Ne kun mehustuivat kypsennyksen aikana kinkusta tihkuneessa liemessä ja rasvassa niin kyllähän se maistui!

Mutta jälleen kerran jokainen tekee itselleen sopivat joulun. Netti ja ruokalehdet pursuavat kaiken maailman Kaikkien Aikojen Ihanin Juhla -artikkeleita ja blogeissa maistuvat kirjoittajien omat mieltymykset. Joulu jos mikä on aina henkilökohtainen juhla. Se mikä itsestä tuntuu hyvältä, on oikein.

Joulu jos mikä on aina henkilökohtainen juhla. Se mikä itsestä tuntuu hyvältä, on oikein.

Oikein hyvää joulua kaikille ja 24. kalenteriluukku, tervetuloa!

PS: Jos teet bataattilaatikon tänä vuonna itse, älä keitä bataatteja, vaan paahda ne kokonaisina uunissa. Paahdetussa bataatissa maistuu sen luonnollinen makeus ja aprikoosimaisuus aivan eri tavalla kuin keitetyssä bataatissa.