Naudanliha on viime vuosina ollut kehnossa maineessa ympäristönäkökulmasta. Julkisessa keskustelussa rinnastetaan ulkomaisen naudanlihantuotannon ongelmat usein suomalaisiin, vaikka kasvatusolosuhteet ovat huomattavan erilaiset. Kotimainen naudanliha on selvästi ympäristöystävällisempää kuin esimerkiksi amerikkalainen tai brasilialainen naudanliha.

Punaisen lihan tuotannossa on globaalisti paljon ongelmia. Ulkomaisen ja kotimaisen karjan kasvuolosuhteissa on kuitenkin huomattavia eroja, ja Suomessa monet ongelmat pystytään joko kompensoimaan tai niitä ei ole.

Meillä naudanlihan takia ei kaadeta sademetsiä, eikä vedestäkään ole pulaa, kuten monissa muissa maissa.

Suomessa noin 80 % naudanlihasta on peräisin maitokarjasta. Iso osa eläinten päästöistä jakautuu siten myös maidon tuotannolle.

Suurissa naudanlihan tuottajamaissa, erityisesti Etelä-Amerikassa, naudanlihan tuotannolla on iso hiilijalanjälki. Valtavia alueita metsää on hakattu ja hakataan lihakarjan laidunmaaksi ja rehuviljelylle, varsinkin soijalle.

Meillä nautojen pääravintoa on pelloilla kasvava nurmi. Valtaosa Suomen viljelyalasta soveltuukin vain nurmen ja rehukasvien viljelyyn. Nurmirehu ja maatilojen metsät ovat oleellinen osa päästöjen vähentämisessä. Nurmet ja metsät sitovat hyvin hiilidioksidia ja ovat siten osallisina ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kotimainen vai ulkomainen naudanliha? Katso animaatio:

Video: Tiedätkö, mistä ruokasi tulee?