Nyt kun talven terhen on väistynyt ja aurinko vahvistaa zeniitissä voimiaan kesää kohti, tulee väkisinkin virittäydyttyä tulevaan terassikauteen.

Terassit ovat nykyajan vastine ammoisille nuotiokokoontumisille: viihtyvyys, musiikki, aurinko ja positiivinen pöhinä tuovat meidät laumaeläimet edelleen yhteen. Terassimyyntiin ja valikoimaan kannattaakin panostaa, sillä kuluttajan lompakko avautuu helpommin ulkoilman auringonpaisteessa ja kesäinen kevytkenkäisyys näkyy tilausherkkyytenä.

Valmistettiin terassiannos sitten varsinaisen ravintolan listakiinnitysannoksista tai mobilisoitavasta keittiöstä, tulee huomioida tietyt kosmiset totuudet. Hygienia ja tuoteturvallisuus ovat luonnollisesti alaamme sisäänkirjoitettuja teesejä ilman tinkivaraa, mutta jätetään ne kuitenkin tässä vähemmälle ja haetaan sisältöä itse asiakaskokemuksen kautta. 

Ravintolaympäristöön – näin ollen myös terasseille, tullaan viihtymään. Panem et circenses, leipää ja sirkushuveja.

Yksi kolmesta terassikokemuksen tärkeimmistä osa-alueista juoman ja kelin lisäksi on ruoka. Pizza on monelle selvä valinta. Caesarsalaatti ja bursa, ei paljon voi vikaan mennä. Asiakkaalle edellä mainittuja yhdistää tuttuus ja turvallisuus, kun kukkaronnyöri on narahtanut.

Toinen yhdistävä tekijä on rouheus ja helppo syötävyys. Mikä parasta, jokaisen saa halutessaan helposti mukaan ja matkaan mikäli muualle tulee sutinaa.

Toisessa vaakakupissa keittiölle ja salille terassiruoan tulee olla nopea ja yksinkertainen nostaa ja tarjoilla. Kapasiteettia on turha kuormittaa pinsettioksilla tai ylimääräisillä ilmaveiveillä, kun lauteilla istuu tuvan täydeltä nälkäisiä päivänpalvojia.

Tietyllä tavalla terassiruokavalikoimassa korostuvat samat lainalaisuudet kuin nopean syömisen markkinassa. Tuotteen tulee olla erilaistava ja kiinnostava, mahdollisesti helposti tarpeen tullen mukaan otettava ja ennen kaikkea helppo syödä. Koko yösnägärin kastikevalikoima yhdessä annoksessa ei palvele kokonaisuutta, vaan yksinkertaisuus ja harkitsevaisuus tuo tuotteeseen enemmän arvoa.   

Tietyllä tavalla terassiruokavalikoimassa korostuvat samat lainalaisuudet kuin nopean syömisen markkinassa. Tuotteen tulee olla erilaistava ja kiinnostava, mahdollisesti helposti tarpeen tullen mukaan otettava ja ennen kaikkea helppo syödä.

Entä onko oikein arvottaa terassiruoka valkoisilla liinoilla nautittua ravintolaruokaa vähäisemmäksi? Loppujen lopuksihan tärkeintä on kylmä kalja ja selkärankaa rutisuttava basso, vai? Raha asuu siellä missä ihmisetkin ja missään nimessä ei ole yhden tekevää mitä maksuhalukkaille asiakkaille tarjoillaan, tuntui terassilistan pyöräyttäminen kuinka luovuutta tukahduttavalta hyvänsä.

Palataan hetkeksi klassikoihin. Perinteisen caesarin voi tarjoilla trendikkäästi naanleivältä joka voidaan pyöräyttää rullalle ennen syömistä. Pizza galeten muodossa herättää ja sämpyläpohjaiseen tuotteeseen voi tuoda uutta kulmaa tarjoilemalla Murea-nautaa currywurstin tyyliin. 

Ja missään nimessä perisuomalainen mustasukkaisuus asiakkaista ei kannata. Viime kesän Senaatintorin jättiterassi oli täydellinen esimerkki mitä kesämyynti ja alan sisäinen yhteistyö voi parhaimmillaan olla. 830 asiakaspaikkaa, 16 ravintola-alan toimijaa ja kahmalokaupalla tyytyväisiä kuluttajia. Toimijoiden keskinäisestä skimasta ei tietoakaan ja asiakkailla vapaus valita istumapaikkansa sekä minkä toimijan terassiherkusta missäkin pallilla nauttivat.

Pidetään homma samana tulevanakin suvena ja annetaan kansalle jälleen mahdollisuus toteuttaa ikiaikaista laumavaistoaan sekä nauttia alamme laadukkaista hedelmistä.

Näillä sanoilla kohti terassikautta ja hyvän mielen aiheuttamaa kevytkenkäistä tilausherkkyyttä!