Plakkarissa kiinalainen nimi ja ajokortti
Lihakauppaa on nyt käyty Shanghaista käsin ja kiinalaisia asiakkaita tavaten kohta puoli vuotta. Aika menee todellakin kuin siivillä, kun työkiireiden lisäksi on ollut monta uutta asiaa opittavana ja tehtävänä.
Uteliaisuuttani lähdin kokeilemaan kuinka ”kiinalainen juttu” on paikallisen ajokortin hankkiminen. Tehtävä osoittautui yllättävän helpoksi. Tätäkin varten löytyy tietenkin puhelimeen sovellus, jolla voi harjoitella tarvittavan testin kysymyksiä. Tuhat kysymystä tulivat viikonlopun aikana sen verran tutuiksi, että päätin kokeilla onneani. Paikallinen virallinen käännös suomalaisesta ajokortista, passi ja muut tarvittavat paperit mukaan ja rekisteröitymään Shanghai Department of Motor Vehicles:iin. Rekisteröitymisen jälkeen suoritin 100 kysymystä tietokoneella ja viranomainen teki kiinalaisen ajokortin saman tien. Kaikki tämä hoitui maanantaiaamuna ennen sikäläistä kukonlaulua. Ja niin minulla oli kiinalainen ajokortti kädessäni.
Heikista Haike
Ajokorttiin tarvitaan kiinalainen nimi. Sen olin saanut jo aiemmin hakiessani paikallista sosiaaliturvakorttia. Hakuprosessin yhteydessä minulta kysyttiin, että mikä on minun kiinalainen nimeni. Vastasin tietenkin, ettei minulla ole kiinalaista nimeä, kun minulla on tämä suomalainen nimi. Minulle selitettiin, että suomalainen nimi ei tähän käy, vaan tarvitaan kiinalainen nimi. No, minä yritin vielä, että nimen voi kyllä kirjoittaa kansainvälisessä muodossa Heikki Tynjaelae, ilman häiritseviä ä:n pilkkuja. Virkailija totesi, että Heikki kuulostaa kiinaksi vähän samalta kuin Haike (海科), joten laitetaan se.
Virkailija totesi, että Heikki kuulostaa kiinaksi vähän samalta kuin Haike (海科), joten laitetaan se.
Niin sain kiinalaisen nimen, jonka nyt tarvitsin myös ajokorttiin. Pieni haaste hommassa toki oli, kun virkailija pyysi minua kirjoittamaan nimeni hakemuspaperiin, siis kiinaksi. Virkailijaa hieman hymyilytti – taisi näyttää paikallisen silmissä 5-vuotiaan väkerrykseltä.
Erilaisiin makuihin tutustumista
Lihakauppaa tehdessä ja asiakkaita tavatessa tulee Kiinassa vastaan monenlaisia ruokia. Eri puolilla Kiinaa vaikuttaa olevan hyvin erilaiset makutottumukset. Erilaisiin ruokiin tottuu nopeasti ja olen huomannut, että suomalaisittain eksoottisistakin raaka-aineista saa herkullista ruokaa. Kaikenlaista on tullut jo maistettua ankanpäästä mahalaukun kautta suoleen, mutta varmasti paljon on vielä maistamattakin.
Kaikenlaista on tullut jo maistettua ankanpäästä mahalaukun kautta suoleen, mutta varmasti paljon on vielä maistamattakin.
Se mihin en näytä tottuvan on esimerkiksi Chongqingin seudulla suosittuun hyvin tuliseen ruokaan. Osa ruuista on niin tulisia, että suu muuttuu tunnottomaksi, eikä mikään tunnu sammuttavan sitä poltetta. Rannikkoseuduilla, kuten Dalianissa, syödään monenlaisia merenantimia ja kotikaupungissani Shanghaissa perinteiset ruuat ovat puolestaan makeita ja soijaisia. Possun kyljys sokeroidulla soijakastikkeella on muuten tosi maukasta. Shanghai on ruokakaupunkina hyvin monipuolinen. Täältä löytyy kaikenlaista ruokaa ja pieniä ravintoloita pilvin pimein. Tarjontaa on perinteisistä ruuista aina länsimaisiin pikaruokiin, joten ei täällä nälkä pääse yllättämään.