Millaisia ruokia, missä tilanteessa ja miksi suomalaiset haluavat on ollut kiinnostuksen aiheenani jo vuosia — olenpa sitten ollut tekemässä kuluttajatutkimuksia yritysten tarpeisiin tai yrityksessä miettimässä millaisia tuotteita tai palveluita kuluttajien tarpeisin lähdetään kehittämään.

Kuluttaja on keskiössä niin kaupan, teollisuuden kuin myös ravintoloiden valikoimia suunniteltaessa. Ne tuotteet, palvelut tai ratkaisut pysyvät valikoimissa, joille on riittävästi kysyntää. Ne, jotka kiinnostavat liian pientä kuluttajajoukkoa, jäävät yhden tai kahden valikoimakauden kokeiluiksi.

”Kuluttaja on keskiössä niin kaupan, teollisuuden kuin myös ravintoloiden valikoimia suunniteltaessa.”

Kuluttajien tarpeisiin kyetään tänä päivänä vastaamaan paljon laajemmalla tarjonnalla kuin mitä omasta nuoruudestani muistan. Hypermarketin valikoimassa oli 90-luvun alussa alle 10 000 erilaista tuotetta ja nyt niitä on moninkertainen määrä. Samaan aikaan myös ravintoloiden ja kahviloiden määrä ja tarjonta on erilaistunut. Meillä kuluttajilla on siis paljon erilaisia vaihtoehtoja, joista valita omiin tarpeisiimme sopiva tuote.

Vaihtoehtojen lisääntyminen on vastausta kuluttajan tarpeeseen saada yksilöllisempiä ratkaisuja omiin tarpeisiinsa. Tarpeiden moninaistuminen pirstaloi markkinaa ja pienentää tuotteiden ja palveluiden kohderyhmiä. Kyetäkseen vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin teollisuus, kauppa ja ravintolat ovat kehittäneet toimintamallejaan ja ennustamistaan. Tästäkin huolimatta tuotteiden tulee saavuttaa riittävä kysyntä, että niiden pitäminen valikoimissa on järkevää kaupalle tai niitä valmistavalle teollisuudelle.

”Kyetäkseen vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin teollisuus, kauppa ja ravintolat ovat kehittäneet toimintamallejaan ja ennustamistaan.”

Markkinan pirstaloituminen tai yksilölliset kuluttajatarpeet on yksi kulutuskäyttämistä muuttavista trendeistä. Muita ruokatrendejä ovat mm. harkittu kuluttaminen, ruuanlaiton tai laajemmin arjen helpottaminen, vastuullisuus ja tiedostavuus sekä terveellisyys ja hyvinvointi. Tämä ruokatrendien lista eroaa jonkin verran eri toimijoiden tutkimuksissa tai koosteissa, mutta nämä viisi mainittua trendiä ovat hyviä esimerkkejä kuluttajien tarpeista, joihin tuotteilla ja palveluilla halutaan vastata.

Tuotteen onnistumista ei ratkaise se, että tuote vastaa hyvin johonkin mainituista trendeistä. Kun puhutaan ruoasta, ovat tuotteen hyvä maku ja kuluttajalle sopiva hinta kaksi tärkeintä valintaperustetta. Vastuullisuus tai terveellisyys yksin eivät riitä takamaan tuotteen uusintaostoa, vaan kokonaisuus ratkaisee.

”Kun puhutaan ruoasta, ovat tuotteen hyvä maku ja kuluttajalle sopiva hinta kaksi tärkeintä valintaperustetta.”

Esimerkiksi terveellisempiä tuotteita kehitettäessä tärkeää on varmistaa, että tuotteen maku pysyy miellyttävänä kuluttajan mielestä. Tämä tuo tuotekehitykselle oman haasteensa, kun tavoitteena on tehdä esimerkiksi vähemmän suolaa tai sokeria sisältäviä tuotteita. Kun tuotteesta vähennetään suolaa tai sokeria, tulee tilalle löytää sovelias ratkaisu, joka pitää tuotteen makutason ja rakenteen kuluttajaa miellyttävänä. Terveellisemmän vaihtoehdon hyvä maku varmistaa myös sen, että se nautitaan sellaisenaan ilman suola- tai sokerilisää.

Kuluttaja tekee yhden päivän tai viikon ruokahetkien osalta monia yksittäisiä valintoja, joilla on vaikutusta siihen, kuinka terveelliseksi päivän tai viikon ateriakokonaisuus muodostuu. Mitä parempi ruokaymmärrys tai -osaaminen kuluttajalla on, sitä todennäköisemmin hän osaa niin halutessaan koostaa monipuolisen ja terveellisen ruokavalion itselleen ja perheelleen. Nyt keskusteluissa oleva terveysvero ei kuluttajalle tätä osaamista tuo — se vain nostaa elinkustannuksia.

”Kuluttaja tekee yhden päivän tai viikon ruokahetkien osalta monia yksittäisiä valintoja.”

Elintarviketeollisuus on jo pitkäjänteisesti vähentänyt tuotteista suolaa ja sokeria. Me teollisuudessa jatkamme tätä työtä ilman terveysveroakin. Kuluttajille on tarjolla monipuolisia ja terveellisiä ruokia — jos kuluttajat niitä vain haluavat ja ostavat.