Tuotannon edellytyksiä tulee vahvistaa myös jatkossa, koska oma kotieläintuotanto vähentää riippuvuutta tuontiruuasta ja pienentää ruokahuollon häiriintymisen riskejä erilaisissa kriiseissä. 

Suomen huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet julkiseen keskusteluun yhä vahvemmin kuluneen vuoden aikana. Monet suomalaiset pohtivat miten suuri riippuvuus meillä kotimaassa on tällä hetkellä tuontiruuasta. Lihantuotannon suhteen tilanne meille Pohjolassa on hyvä. Vuonna 2021 kaiken lihatuotannon omavaraisuusaste oli Suomessa noin 97 prosenttia. Suomi on lihantuotannon suhteen lähes omavarainen maa ja suomalaiset myös arvostavat kotimaista. Omavaraisuusaste on tällä hetkellä korkea, mutta huoltovarmuudesta on tärkeää pitää huolta myös tulevaisuudessa.

Kotimaassa tuotetun ruuan etu ei ole vain huoltovarmuudessa. Suomalainen liha on korkealaatuista ja puhdasta. Suomalainen liha on todellista lähiruokaa, jolla on myös mittavat työllistämisvaikutukset. Suomalainen lihantuotanto on elintarviketeollisuuden suurimpia toimialoja, joka työllistää välillisesti 300 000 suomalaista: maanviljelijöitä, lihantuottajia, eläinlääkäreitä, rehuntoimittajia, kuljetusyrittäjiä, tuotekehittäjiä, pakkaajia ja vähittäiskaupan henkilöstöä. Lihantuotanto tuo osaltaan elinvoimaa ja hyvinvointia koko Suomeen.

Pelloilta ruokapöytään

Suomalainen lihatuotantoketju on läpinäkyvä ja jäljitettävä tuotantotilalta saakka. Atria on vahvasti sitoutunut kehittämään yhä vastuullisempaa ruokaketjua myös tulevaisuudessa ja Atria on matkalla kohti hiilineutraalia ruokaketjua vuoteen 2035 mennessä. Suomessa lihan hiilijalanjälki on jo nyt alhaisimpia maailmassa. Kotimainen tuotantoketju on tarkkaan säädelty ja viranomaisvalvottu. Suomessa kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden tulee tietää raaka-aineiden alkuperä ja minne heidän valmistamansa tuotteet on toimitettu. Hygieniaan ja puhtauteen kiinnitetään erityistä huomioita ja esimerkiksi Atrian tuottama suomalainen kana on ollut antibioottivapaata jo vuodesta 2009. Eläinten hyvinvoinnista huolehditaan myös lihantuotannon kaikissa vaiheissa ja Suomessa lihantuotantoon vaikuttava lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista.

Atria kiinnittää erityishuomiota ruoan ilmastovaikutuksiin ja vähentää tavoitteellisesti sekä oman toiminnan että lihantuotannon ilmastopäästöjä. Atrian ilmastotavoitteet hyväksyttiin virallisesti kansainvälisen Science Based Targets initiativen (SBTi) toimesta vuoden 2023 alussa. SBTi ajaa kunnianhimoisia ilmastotoimia yksityisellä sektorilla ja pyrkii estämään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. SBTi:n hyväksymissä tavoitteissa Atria sitoutuu vähentämään oman toimintansa (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Scope 3:ssa tavoitteen piiriin kuuluvat ostettuihin tavaroihin, raaka-aineisiin ja palveluihin liittyvät päästöt. Scope 3 -päästöjen vähennystavoite on 20 prosenttia.

Suomessa ruuantuotannon olosuhteet ovat myös optimaaliset lihantuotannolle. Ulkomailla tuotanto voi kuormittaa ilmastoa enemmän, sillä ruoka tuotetaan olosuhteissa, jotka eivät välttämättä sovellu lihantuotantoon yhtä hyvin kuin Suomessa. Suomen maapinta-alasta vain 8 % on peltoa ja tästä merkittävä osa soveltuu vain nurmen viljelyyn. Märehtijöiden avulla tämäkin pinta-ala voidaan hyödyntää arvokkaiksi proteiineiksi. Viljelyolosuhteista riippuen noin puolet tuotetusta viljasta on rehulaatua, joka hyödynnetään ihmisravinnoksi lihantuotannon kautta. Lihantuotanto osaltaan myös varmistaa, että viljelijät voivat tavoitella elintarvikelaatua. Lisäksi Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu, joten vettä riittää tuotantoon. Suomalaista alkutuotantoa säätelee myös varsin tiukat ympäristönormit. Omavalvonta myös pelaa. Elintarvikealan toimijoiden tuotannosta kauppaan pitää lain mukaan tehdä suunnitelma omavalvonnasta ja pitää toteutuksesta tarkkaa kirjaa.

Kotimaisen tuotannon edellytykset on turvattava

Atrian tuottajat pitävät osaltaan huolta Suomen huoltovarmuudesta ja varmistavat meille laadukkaan sekä vastuullisesti tuotetun ruuan. Myös lainsäädännön tulee turvata ja ylläpitää hyviä ruokatuotannon edellytyksiä täällä pohjoisessa. Suomessa kotieläintuotanto ei kilpaile ihmisravinnosta ja suomalaiset olosuhteet soveltuvat erinomaisesti lihantuotantoon. Näistä syistä myös ruokasuosituksien osalta tulee kiinnittää huomiota siihen, että pohjoismaiset olosuhteet on huomioitu ympäristönäkökulmien tarkastelussa. Huoltovarmuuden kannalta omaan tuotantoon panostaminen kaikissa ruuantuotannon eri vaiheissa lisää pitkässä juoksussa kotimaan ruokaturvaa.

Suomen olosuhteiden hyödyntäminen ruuantuotantoon on vastuullista myös globaalissa mittakaavassa. Ruuantuotannon mahdollisuudet heikkenevät tällä hetkellä erityisesti alueille, joissa on pulaa tuottavasta viljelymaasta sekä vedestä. Suomessa meidän on velvollisuus pitää huolta siitä, että kykenemme huolehtimaan omasta ruuantuotannosta sekä tuottamaan ruokaa myös vientiin, kun siihen on maassamme hyvät edellytykset.

Suomalaiset tuottajat varmistavat meille puhtaan ja laadukkaan ruuan. Meidän täytyy huolehtia siitä, että tuotannolle on myös jatkossa hyvät edellytykset ja sääntelyssä otetaan huomioon Suomen tuotannon erityispiirteet. Näin varmistamme paitsi omavaraisuuden ruuantuotannon suhteen, mutta myös työllistämme liudan suomalaisia elintarvikealan osaajia, jotka pitävät meille ruuan pöydässä.

Merja Leino
vastuullisuusjohtaja
Atria Oyj