Kanat mielessä päivin ja öin
Kanat ovat Oskari Vuorenmaan, 26, mielessä iltaisin, kun kännykän näyttö sammuu ja aamulla ensimmäisenä, jolloin on vilkaistava kanalan kuulumiset.
Tänä aamuna Oskari Vuorenmaa lähti ensi töikseen tarkistamaan kanalastaan tullutta hälytystä. Tällä kertaa häiriö johtui automaattisesti ohjautuvien siilojen vaihdosta ja korjaantui rehuvaakaa kopauttamalla. Kanalassa on paljon tekniikkaa, joka reagoi esimerkiksi jo lämpötilanvaihteluihin.
– Joskus bitit menevät väärinpäin, summaa nuori maatalousyrittäjä, joka pari vuotta sitten otti vastuun Katteluksen tilankanoista.
Alkujaan lintuja oli 20 000, mutta uuden, reilu vuosi sitten valmistuneen kanalan myötä parvi kasvoi yli 70 000:een. Katteluksen tila on erikoistunut perunanviljelyyn ja kanankasvatukseen. Tila sijaitsee Lapuan Kojolankylässä ja se on Oskari Vuorenmaan äidin kotitila. Enot Jarmo ja Jarkko Kattelus perheineen ovat isännöineet sitä vuodesta 1993 lähtien. Nykyään tilanne on se, että Jarkko on jäänyt virallisesti eläkkeelle ja Jarmo viljelee edelleen perunaa.
”Olen sitä mieltä, että jos jossain iässä kannattaa investoida, tämä on juuri paras ikä.”
–Jarmon kanssa hoidamme peltoviljelyä yhteistyössä ja molemmat enot kyllä auttavat kanalassakin. Sukupolvenvaihdos on meillä vielä kesken, mutta tämä kanankasvatus on kokonaan jo minun vastuullani.
Vuorenmaa vietti lapsuutensa Katteluksen tilan päärakennuksessa. Vanhemmat kävivät ja käyvät edelleen töissä muualla. Ei ole vaikea päätellä, mistä perheen nuorimmainen sai idean ryhtyä maatalousyrittäjäksi, tilukset kun ovat kotitalon ympärillä ja kanojen paimentaminen on aina ollut hänelle mieluista puuhaa. Nuori isäntä itse asuu tällä hetkellä ”poikamiesboksissa” Lapuan keskustassa, josta on työmaalle kolmen kilometrin eli muutaman minuutin matka. Toimistotyöt hoituvat vanhempien talossa, joka toimii tukikohtana muutenkin. Koska enot ja monet muut sukulaiset asuvat naapurustossa, apu on tarvittaessa lähellä.
Aina on varaa parantaa
Uudessa kanalassa on ehditty kasvattaa sen ensimmäisen toimintavuoden aikana seitsemän lintuerää. Vuorenmaa voisi rinta rottingilla todeta, että hyvin meni, mutta sitä hän ei tee, sillä katsoo, ettei tässä työssä voi koskaan tulla valmiiksi: aina on varaa parantaa ja kehittyä. Linnut tulevat puhtaaseen ja lämpimään kanalaan vastakuoriutuneina untuvikkoina. Ensimmäinen elinviikko vaatii aina eniten töitä. Noin kuusi viikkoa kestävän kasvatuksen aikana Katteluksen tilalle tuodaan rehua neljä tai viisi rekkakuormallista. Täysikasvuisina kanat viedään teurastamolle kuu-della rekalla. Kun uusi kanahalli otettiin käyttöön, Vuorenmaa oli miettinyt kaikki mahdolliset ongelmat ja riskit etukäteen, ettei mikään tulisi yllätyksenä. Hän ei myönnä valvoneensa öitä eikä murehtineensa enempää kanojaan kuin 1,5 miljoonan euron velkaakaan, joka tarvittiin uuden kanalan ja lämpökeskuksen rakentamiseen.
”Teen päätöksiä itse, mutta aina on hyvä kuunnella muitakin. Onhan tässä aikalailla vastuuta.”
– Olen sitä mieltä, että jos jossain iässä kannattaa investoida, tämä on juuri paras ikä, tuumaa isäntä ja kuvailee itseään tekijätyypiksi, joka pyrkii tilanpidossa aina taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin.
–Teen päätöksiä itse, mutta aina on hyvä kuunnella muitakin. Onhan tässä aikalailla vastuuta, kun miettii, että teurastuspäivänä nämä 70 000 kanaa vievät Atrian isossa koneistossa puoli työpäivää. Siinä ei ole varaa möhliä. Hän antaa 5/5 pistettä Atrian alkutuotannon asiantuntijoilta saamalleen avulle.
– Paljon olen soitellut ja kysellyt neuvoja, ja monenlaisia ongelmia on ratkottu yhdessä. Seuraavan kasvatuserän kanssa on onnistuttu aina edellistä paremmin. On hienoa, kun tietää, kenelle soittaa, ja välillä on pitänyt soittaa monta kertaa päivässäkin.
Jos joskus nuori isäntä tuntee ylpeyttä rinnassaan, niin ainakin silloin, kun oman tilan leimalla merkityt kanatuotteet ilmestyvät lähikaupan hyllyyn. Yleensä ne ovat siellä jo teurastusta seuraavana päivänä tai jopa samana iltana.
Osa sukupolvien ketjua
Katteluksen tilan jatkajana Vuorenmaa kokee olevansa osa sukupolvien ketjua. Hän haluaa varmistaa, että tila pysyy kaikin tavoin mukana alan kehityksessä. Eteenpäin meneminen vaatii myös itsensä kehittämistä. Vaikka ”kanapaimenen” työt pitävät kiireisenä, hän koettaa joka päivä myös edistää opintojaan: tehdä gradua sekä valmistua maa- ja metsätieteiden maisteriksi.
Tärkeitä rakennuspuita oman toiminnan kehittämiseen hän on saanut myös Atrian 100 Nuorta Tuottajaa -koulutusohjelmasta. Vaikka takana on vasta pari vuotta maa-talousyrittämistä, Vuorenmaa on ehtinyt nähdä ja elää jo monenlaisia aikoja.
– 2022 oli niukkaa aikaa, kun kustannukset nousivat. Tänä vuonna alan kannattavuus on parantunut. Toivottavasti se myös pysyy kannattavana. Tappiota ei ole varaa tuottaa.
Teksti: Pirjo Latva-Mantila
Kuvat: Vesa Peltonen