Julkisessa keskustelussa kotieläinten pito leimataan ympäristön kannalta haitalliseksi. Tämä hämmentää minua. Uusimpien tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia ruoankulutuksestamme luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvista haitoista kohdistuu kaukomailla tuotettuun ruokaan eikä kotimaiseen lihantuotantoon. Myös omat kokemukseni maatiloilta aktiivisena luonto- ja lintuharrastajana ovat hyvin toisenlaisia.  

Yli 90 prosenttia ruoankulutuksestamme luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvista haitoista kohdistuu kaukomailla tuotettuun ruokaan eikä kotimaiseen lihantuotantoon.

Käyn kotieläintiloillamme niin työni kuin harrastukseni tiimoilta. Pääsen näkemään niiden pelloilla vuosittain useita harvinaisuuden tai voimakkaasti taantuneen kannan takia äärimmäisen tai erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja kuten kiljuhanhi, tundrametsähanhi, arosuohaukka, suokukko ja peltosirkku. Tilakäynneilläni havaitsen hyvin usein muualla vähälukuisia, erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja räystäspääskyjä ja varpusia sekä vaarantuneita haarapääskyjä ja pensastaskuja. Omien kokemusteni mukaan lintuja on selvästi enemmän kotieläintilojen karjanlannalla ravituilla pelloilla kuin vuodesta toiseen pelkän apulannan varassa olevilla ruokakasviviljelyksillä. 

Karjanlanta lisää huomattavasti maatalousympäristön hyönteisten määrää sekä parantaa maaperän rakennetta ja monimuotoisuutta.

Soitan peltolintuja vuosikymmeniä tutkineille Juha Tiaiselle ja Tuomas Seimolalle Luonnonvarakeskukseen tarkastaakseni omia näkemyksiäni. Juhan mukaan karjanlanta lisää huomattavasti maatalousympäristön hyönteisten määrää sekä parantaa maaperän rakennetta ja monimuotoisuutta, mistä monet lajit, esimerkiksi isokuovi, hyötyvät. Se elättää myös haara- ja räystäspääskyjä ja lisää varpusten määrää moninkertaiseksi. Pääskyset ovat hävinneet monelta tilalta karjanpidon loputtua.  

Nurmien laaja lajisto 

Nurmet lisäävät peltomaiseman monenkirjavuutta ja ovat pelloilla muuttoaikaan lepäilevien hanhien keskeistä ruokaa. Tuomaan mukaan ne viihtyvät erityisesti juuri uudistetuissa hyvin sulavasta nurmesta koostuvissa kasvustoissa avarilla aukeilla. Myös pesimälinnuston monimuotoisuus kasvaa etäisyyden noustessa metsänreunasta. Pientareet ovat tärkeitä pesimälinnustolle, joka hyötyy nykyisestä pienestä, noin neljän hehtaarin lohkokoosta. Myös suorakylvö rikastuttaa Juhan mukaan maaperää ja ympäristön monimuotoisuutta siihen liittyvästä kasvinsuojeluaineiden käytöstä huolimatta. 

Laitumet ovat erityisen tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle.

Laitumet ovat erityisen tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niiden matala kasvusto suosii monia lajeja, vaikka liian aikaisin aloitettu laidunnus voi johtaa tallauksen takia joidenkin lajien heikkoon pesimätulokseen. Toimivat tuotantoketjut mahdollistavat perinnebiotooppien hoidon ja hyödyntämisen emolehmätiloilla, kun niillä varttuneille vasikoille on kysyntää loppukasvatuksessa.  

Edellä mainituista syistä on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää, että parannamme kotieläinten pidon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Näin voimme hyödyntää pohjoisia olosuhteitamme parhaalla mahdollisella tavalla runsaasti vettä vaativaan kotieläintuotantoon. Samalla pystymme tuottamaan ravitsemuksellisesti korkealaatuista, kaikkia tarvitsemiamme aminohappoja sisältävää, hyvin sulavaa ja herkullista ruokaa.