Antin älysikalassa jokaissella possulla on "henkkarit"

Isossakyrössä sijaitsevan Hyppösen tilan possuista ja niiden hyvinvoinnista tiedetään enemmän kuin missään muualla. Älysikalahanke teki tilasta alansa edelläkävijän ja suunnannäyttäjän. 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun Hyppösen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja Antti Hyppönen tarttui ohjaksiin. Lyhyessä ajassa on ehtinyt tapahtua paljon. 

– Se mistä aloitin ja se missä ollaan nyt, siinä välissä on otettu valtava kehitysaskel: on laajennettu sikalaa, vaihdettu ruokkijat, tehty kattoremontti, tuplattu emakkomäärä, kuusinkertaistettu lihasikamäärä ja kolminkertaistettu peltopinta-ala. 

"Mietittiin, että olisipa systeemi, jolla voisi kerätä possukohtaista tietoa."

Ne, jotka tuntevat yrittäjä Antin, eivät ihmettele kehitysaskelten määrää ja pituutta. Eivätkä sitäkään, että historian ensimmäinen älysikala on juuri hänellä. Ennen sukupolvenvaihdosta Antti nimittäin työskenteli A-Tuottajien palveluksessa ja ryhtyi Atria Sika -ketjun kehitysjohtaja Niina Immosen kanssa pallottelemaan ajatusta älyteknologian hyödyntämisestä sikalassa. 

– Mietittiin, että olisipa systeemi, jolla voisi kerätä possukohtaista tietoa. Kehitysporukan kanssa alettiin tätä pyöritellä silloin kymmenen vuotta sitten. 

Ja mitä älysikala sitten käytännössä tarkoittaa? 

Jokainen sika pitää lain mukaan merkitä tatuoinnilla tai korvamerkillä. Hyppösen tilalla possut saavat elektronisen korvamerkin eli tägin, jota Antti kuvailee vähän kuin passiksi tai henkilötodistukseksi. 

– Porsas yksilöidään tägin avulla ja sille luodaan oma tietokanta, jossa on tiedot syntymäpäivästä, -painosta, sukupuolesta, emakosta ja isän rodusta. 

Tietokantaan lisätään päivämäärät, jolloin porsasta on siirretty kasvattamon sisällä karsinasta toiseen. Myös tiedot mahdollisista lääkityksistä merkitään possun tietoihin. 

Välikasvattamosta löytyy automaattisia vaakoja, joista porsaiden painotiedot siirtyvät järjestelmään, ja Antti saa ajantasaista tietoa eläinten kasvusta. 

"Tämän läpinäkyvämpää ei siankasvatus voi enää olla."

Sikalan vakiovarusteisiin kuuluvat tablettitietokone sekä täginlukija. Porsaan tiedot saadaan näkyviin korvamerkkiä klikkaamalla. 

– Tärkein ero tavanomaiseen on siinä, että me pystytään yksilöimään jokainen porsas. Tiedot ovat käytettävissä, kun possu siirtyy välikasvattamosta sikalaan ja sieltä teurastamoon. Kaikki data kasvatuksen ajalta saadaan talteen. 

– Tämän läpinäkyvämpää ei siankasvatus voi enää olla. 

Tiedoista hyötyvät sekä yrittäjä että Atria. Antti näkee, miten erilaiset muutokset vaikuttavat porsaan kasvatusaikaan, lihakkuuteen ja ennen kaikkea hyvinvointiin. Samalla sikalatöitä on voitu järkevöittää. 

– Huomasimme esimerkiksi, ettei porsaita kannatakaan siirrellä emakon alla, vaikka ne kasvaisivat eri tahtiin. Kokohajonnan sallimisella olikin positiivinen vaikutus.

Älysikalahanke on antanut Antille paljon uusia, hyviä työkaluja tilan johtamiseen ja possujen hyvinvoinnin varmistamiseen. 

– Tietenkin aina, kun ollaan edelläkävijöitä, monia asioita pitää opetella kantapään kautta. Kolme vuotta sitten tämä aloitettiin, ja melkein vuosi meni siihen, kun harjoiteltiin järjestelmän käyttöä ja luotiin uusia rutiineja ja toimintatapoja. Vasta vähitellen on päästy analysoimaan tuloksia ja nähty eri asioiden vaikutukset. 

Vaikka järjestelmä on tehty muualla, sitä on jatkokehitetty ja paranneltu Hyppösen sikalassa. 

– Paljon on käytetty aikaa suunnitteluun ja miettimiseen, ja voi sanoa, että kyllähän tässä on mieli pysynyt virkeänä, tuumaa Antti ja toteaa kehitystyön olevan edelleen siinä vaiheessa, että vasta kuori on saatu auki. 

Seuraava iso steppi liittyy porsaiden yksilökohtaisiin ruokintatietoihin, eli kohta ehkä tiedetään gramman tarkkuudella, mitä sika on syönyt. 

Possuista saatuja tietoja yhdistellään toistaiseksi vielä manuaalisesti. Antti kuitenkin näkee, että muutaman vuoden kuluttua monet prosessit toimivat automaattisesti, ja järjestelmästä on mahdollista saada nykyistä tarkempia raportteja rehu- ja kulutusmääristä. 

Kiitos kaiken vaivannäön, possut ovat terveitä ja hyvinvoivia, eikä niitä tarvitse lääkitä antibiooteilla.

Antin sikalassa myös bioturvallisuus on viety niin pitkälle kuin mahdollista, mikä tarkoittaa, että taudinaiheuttajien pääsy sikalaan estetään järjestelmällisesti. Sikalaan mennään ja sieltä poistutaan aina suihkun ja useiden sulkutilojen kautta, ja vaatteiden vaihto tapahtuu tarkan ja monivaiheisen protokollan mukaan. 

Kiitos kaiken vaivannäön, possut ovat terveitä ja hyvinvoivia, eikä niitä tarvitse lääkitä antibiooteilla. 

Hyppösen tilalla on kasvatettu sikoja jo 1960-luvulta lähtien. Työn aloittivat Antin isovanhemmat. Tilaa ja tuotantoa on kehitetty aina, mutta Antti päätti viedä homman aivan uudelle tasolle. Yksi iso kehitysaskel oli vapaaporsitukseen siirtyminen ensimmäisten joukossa. 

– Olen tarttunut mahdollisuuksiin aina, kun niitä on tullut eteen. Toki tässä on nyt takana sen verran monta ähkyä vuotta, että nyt voisi vähän rauhoittua ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa. 

Tilalla syntyy vuosittain noin 8 000 porsasta. Tila työllistää isännän lisäksi kolme vakituista työntekijää sekä urakoitsijoita. 

Antti toimii puheenjohtajana Atrian tuottajista ja toimihenkilöistä koostuvassa kehitysryhmässä. 

Tuottajan päivä

6.30 Herään, syön aamupalaa ja lähden sikalalle muutaman sadan metrin päähän.

7.00 Työmaalle suihkun ja tautisulkujen läpi. Sikalassa puen päälle haalarit, kengät, hengityssuojaimet, kuulosuojaimet ja hanskat.

7.10 Tänään possujenhakupäivä, reitti osastoilta lastauslaiturille laitetaan kuntoon työntekijän kanssa.

7.30 Auto saapuu, kuljettaja ottaa vastaan 168 porsasta, jotka lähtevät kohti lihasikalaa.

8.30 Pesemme käytävät, ja vaihdan ruokintalaitteelle karsinoiden uudet porsasmäärät.

9.00 Kahvitauko sikalan taukohuoneessa.

9.20 Lähden välikasvattamoon, kierrän osastot, tarkkailen olosuhteita ja tarkistan ruokamäärät.

10.00 Jaamme karsinoihin kutterikuivikkeet ja virikkeet kottikärrystä. Lihasikalassa tehdään samat asiat. Soitan puhelun huoltomiehelle. Hän huoltaa ruokkijaa sikalan ulkopuolella.

13.05 Poistun sikalasta tautisulkujen ja suihkun kautta. Ulkona kokeilemme ruokkijaa.

13.30 Syön lounaan toimistolla ja hoidan asioita. Painepesuriin on tullut vika, joudun palaamaan sikalalle.

16.30 Haen pojan hoidosta, vaimo tulee töistä, syödään ja vietetään perheaikaa.

19.00 Normaalien iltatoimien jälkeen katsotaan hetki telkkaria.

22.00 Selailen puhelinta ja nukahdan.

Lue asiakas- ja sidosryhmälehti Hyvä Ruoka 1/2026.