Suomalaiset käyttävät yhä enemmän rahaa grillaukseen. Grillaus on monen kotitalouden arjen luksusta, joka tuo mukanaan kesän tunnelman ja paremman mielen. Nuoremmat ikäpolvet grillaavat innokkaimmin, joten myös grillauksen tulevaisuus voidaan nähdä valoisana. Näin paljastaa Atrian uunituore Grillaustutkimus 2026.
Heti kun lämpötilat kipuavat keväällä plussalle, moni kotitalous kaivaa grillin talviteloiltaan. Grillaus on ruoanlaittomuoto, joka koskettaa lähes kaikkia suomalaisia: 86 prosenttia 18–74-vuotiaista on osallistunut grillaukseen viimeisen vuoden aikana.
Atrian grillaustutkimukseen vastanneista noin 37 prosenttia hoitaa koko grillauksen – ostot, suunnittelun ja itse grillauksen. Suurin osa osallistuu vain itse grillaamiseen ilman päätös‑ tai ostopainetta. Grillaamisen suosio näyttää kasvavan nuoremmissa ikäluokissa, mikä ennakoi myönteistä kehitystä myös tulevaisuudessa.
Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpään mukaan vuoteen 2024 verrattuna grilliruokaa kulutettiin viime vuonna 2,7 prosenttia enemmän kiloina ja 1,7 prosenttia enemmän euroina.
Grillaaminen houkuttaa etätyöläisiä
Arki-iltoina grillailu tuo 69 prosentille suomalaisista pienen luksuksen tunteen. Yhdessä vietetty, rento hetki grilliruoan äärellä tuo kesäfiiliksen ja nostaa mielialaa.
– Mahdollisuus yhdistää etätyö ja grillaus on monelle houkutteleva syy lähteä tekemään etätöitä mökille. Tätä mieltä on vajaa 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista, mainitsee Jukka Saarenpää.
Raaka-aineen alkuperä kiinnostaa
Grillattavia lihatuotteita hankittaessa suomalaisia kiinnostaa yhä enemmän tuotteen alkuperä. Jopa 58 prosenttia tarkistaa usein tai aina, mistä nauta, possu tai kana on peräisin. Mitä iäkkäämpi kuluttaja on kyseessä, sen useammin lihan alkuperä kiinnostaa ja kotimaisuutta arvostetaan. Myös itselle uusi tai tuntematon tuote saa kuluttajan tarkistamaan tuotteen alkuperän. Myös tarkempi tietous siitä, miltä suomalaiselta tilalta grillattava liha tulee, lisää hyvää fiilistä yli puolella vastaajista ikäryhmässä 18–34-vuotiaat.
Grillaus vaikuttaa myös siihen, missä kaupassa asioidaan. 72 prosenttia vastaajista valitsee ruokakaupan sen mukaan, mistä saa parhaat grillattavat.
Tutkimus selvitti myös, miten hinta vaikuttaa grillaukseen – 18 prosenttia ei anna hintojen estää grillisuunnitelmiaan. Iän myötä hinta menettää merkitystään, ja grillausbudjetti kasvaa. Vuonna 2025 grillaukseen käytettiin rahaa noin 173 miljoonaa euroa, 1,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
– Vaikka suomalaisten kokkausinto vähenee ja valmisruokien suosio kasvaa, olemme yhä grillauskansaa. Grillaus juhlistaa arkea, mutta toimii myös vastatrendinä nopeille mikroaterioille ja valmisruokabuumille, Jukka Saarenpää huomauttaa.
Atrian grillaustutkimus toteutettiin tammikuussa 2026 ja siihen vastasi 1009 (N) 18–74‑vuotiasta. Aineisto: SuomenOnlinetutkimuksen paneeli. Lomake ja raportointi: Mervi Mäkynen, Atria Suomi Oy
Lisätietoja antaa tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää, Atria Suomi Oy, puh. 050 326 8789.