Atrian Maatalousbarometri 2026: Kuluttajat kantavat huolta maatalouden säilymisestä Suomessa

Atrian teettämän Maatalousbarometrin mukaan suomalaiset haluavat säilyttää kotimaisen maataloustuotannon, mutta kantavat huolta tuottajien toimeentulosta ja eläinten hyvinvoinnista. Suomalaisen lihantuotannon mielikuva on selvästi tuontilihaa myönteisempi. Nuorten etääntyminen alkutuotannosta haastaa kuitenkin koko alaa.

Taloustutkimuksen Atrian tilauksesta toteuttamassa Maatalousbarometrissa 93 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että maataloustuotanto säilyy Suomessa. Erittäin tärkeänä sitä pitää 81 prosenttia. Myönteinen mielikuva suomalaisesta maataloudesta on 78 prosentilla vastaajista.

– Kuluttajat ovat suomalaisen maataloustuottajan puolella, tiivistää Atrian alkutuotannon toimitusjohtaja Reijo Flink.

Kotimaisen maataloustuotannon säilyttämisen kannatus ylittää ruokavalio- ja puoluerajat. Säilymistä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä yli 90 prosenttia myös niistä vastaajista, jotka pyrkivät vähentämään lihansyöntiä tai ovat kasvissyöjiä tai vegaaneja. Osuus ei laske alle 90 prosentin minkään puolueen äänestäjien keskuudessa.

Vaikka suomalaisen maatalouden maine on vahva, vain 11 prosenttia vastaajista arvioi maataloustuottajien pärjäävän taloudellisesti hyvin.

Tutkimuksessa nousi ikäryhmästä riippumatta esiin huoli tuotannon jatkuvuudesta ja siitä, riittääkö nuorilla tulevaisuudessa halua ryhtyä sitovaan maatalousyrittäjän työhön.

Kotimaiseen lihaan suhtaudutaan tuontilihaa myönteisemmin

Suomalaisesta lihantuotannosta on myönteinen tai erittäin myönteinen mielikuva 63 prosentilla vastaajista. Tuontilihasta myönteinen mielikuva on 8 prosentilla, kun taas 61 prosentilla mielikuva on kielteinen.

Lihantuotantoon liittyy sekä ylpeyttä kotimaisesta ruoantuotannosta että huolta eläinten hyvinvoinnista. Lihalajeista myönteisimmin suhtaudutaan naudanlihantuotantoon ja kielteisimmin broilerinlihantuotantoon. Broilerin- ja sianlihantuotantoon kohdistuu eettistä pohdintaa erityisesti eläinten hyvinvoinnin ja tehotuotannon näkökulmasta.

Läpinäkyvyys ja yhteys nuoriin avainasemassa

Tutkimuksen ryhmäkeskusteluissa osallistujia mietitytti, muuttuuko suomalainen tuotanto tehotuotannoksi ja mitä se merkitsee eläinten hyvinvoinnille.

– Kuluttajilla on kaipuu punaisen tuvan ja perunamaan idylliin, ja ristiriita tämän mielikuvan ja nykyisen tuotannon välillä on iso, Reijo Flink sanoo.

Mielikuva suomalaisesta lihantuotannosta heikkenee vanhemmista ikäryhmistä nuorempiin siirryttäessä. Flinkin mukaan suuri osa kuluttajista on etäällä alkutuotannosta, eikä toisen tai kolmannen polven kaupunkiasujilla välttämättä ole yhteyttä maatalouteen.

– Maatalouden tuominen lähemmäs nuoria ja heille viestiminen on iso haaste, hän huomauttaa.

Flink korostaa, että myönteinen mielikuva rakentuu arjen toiminnasta ja sen läpinäkyvyydestä.

– Myönteinen mielikuva rakentuu eläinten hyvästä hoidosta, tilan ympäristöstä huolehtimisesta ja vastuullisesta arjen toiminnasta. On tärkeää kertoa tästä työstä avoimesti ja tehdä sitä kuluttajille näkyväksi, Reijo Flink sanoo.
 

Lisätietoja antaa Atrian alkutuotannon toimitusjohtaja Reijo Flink, reijo.flink@atria.com, puh. 040 510 6009

Maatalousbarometri 2026 on Taloustutkimuksen Atria Suomi Oy:n tilauksesta toteuttama tutkimus suomalaisten näkemyksistä maataloudesta ja lihantuotannosta. Kyselyyn vastasi 1 277 täysi-ikäistä suomalaista Taloustutkimuksen internetpaneelissa 20.–25.5.2026. Määrällistä tutkimusta edelsi maaliskuussa 2026 laadullinen tutkimus, johon sisältyi yhdeksän live-ryhmäkeskustelua. Kussakin ryhmässä oli 7–8 osallistujaa. Keskusteluissa tarkasteltiin naudan-, sian- ja siipikarjanlihantuotantoon liittyviä mielikuvia.