Herneen viljelyala ennätykseen – A-Rehun rehuissa soijan osuus vähentynyt yli 60 prosenttia

Suomessa viljeltiin vuonna 2026 hernettä ennätykselliset 52 900 hehtaaria. Soijan osuus A-Rehun valmistamissa eläinten rehuissa on vähentynyt kymmenen vuoden aikana yli 60 prosenttia. Soijan korvaaminen suomalaisella herneellä tukee rehujen kotimaisuusasteen ja huoltovarmuuden parantamista sekä vähentää riippuvuutta raaka-aineesta, jonka rehukäyttöön liittyy ympäristöhaasteita.

A-Rehun hankintapäällikön Taneli Marttilan mukaan Suomen herneala on kasvanut noin viisinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Vuonna 2026 rehuherneen viljelyala oli ennätykselliset 46 745 hehtaaria ja elintarvikeherneen 6 105 hehtaaria. A-Rehun pitkäjänteisesti kasvanut kysyntä ja viljelijöille suunnattu viestintä ovat osaltaan vauhdittaneet kasvua.

Muutos näkyy rehujen koostumuksessa: A-Rehun sikarehuissa soijan osuus on enää 1,6 prosenttia ja broilerinrehuissa 10 prosenttia. Naudanrehut ovat olleet soijattomia vuodesta 2017. Rehuhernettä käytetään kaikkien kolmen eläinlajin rehuissa.

A-Rehu on Suomen suurin rehuherneen käyttäjä. Marttilan mukaan yhtiö käyttää kaksi kolmasosaa Suomessa teollisuuteen tulevasta herneestä. Tämän lisäksi atrialainen kotieläinketju on lisännyt käyttöä merkittävästi vuosittain tilojen omissa tilakohtaisissa rehuseoksissaan.

– Lähellä tuotettu valkuainen vahvistaa huoltovarmuutta ja jättää arvoa suomalaiseen ruokaketjuun. Suomen lyhyen kasvukauden vuoksi osa herne- ja viljasadosta ei täytä nykyisiä elintarvikekäytön laatuvaatimuksia. Eläinten ruokinnassa voidaan hyödyntää myös tätä ihmisravinnoksi kelpaamatonta mutta rehuksi soveltuvaa satoa.  Kun viljelijä tietää, että sadolle on ostaja, myös kiinnostus herneen viljelyyn kasvaa, sanoo A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila.

Kotimainen valkuainen jää osaksi suomalaista arvoketjua

Suomalaisen valkuaisen käytön lisääminen tuo taloudellista arvoa Suomeen. Marttilan arvion mukaan suomalaisessa ruokaketjussa voisi säilyä vuosittain 50–60 miljoonaa euroa, jos tuontisoija saataisiin korvattua kotimaisella valkuaisella. Kyse on koko Suomen ruokaketjua koskevasta mahdollisuudesta, ei A-Rehun jo saavuttamasta taloudellisesta vaikutuksesta.

A-Rehu hankkii hernettä eri puolilta Suomea, ja hankinta perustuu kokonaan sopimusviljelyyn.

– Sopimusviljelyllä rakennamme herneelle markkinaa niin, että viljelijällä on tiedossa ostaja ja meillä raaka-aineen tarve. Tämä on pitkäjänteistä yhteistyötä suomalaisen ruokaketjun hyväksi, Marttila sanoo.

A-Rehu kehittää eläinten ruokintaa kokonaisuutena. Herneen lisäksi soijaa korvataan muun muassa suomalaisella kuoritulla kauralla, rypsillä, härkäpavulla ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista saatavilla valkuaisraaka-aineilla. Soijan käytön koko vähennystä ei siten voi lukea yksin herneen ansioksi. Ruokinnan toimivuutta seurataan jatkuvasti tuotantotilojen kasvu- ja kuntoraporteista.

Fakta: rehuherne suomalaisessa ruokaketjussa

  • A-Rehu aloitti rehuherneen käytön broilerinrehuissa vuonna 2016.
  • Herneen viljelyala Suomessa on kasvanut noin 11 000 hehtaarista yli 50 000 hehtaariin.
  • Rehuherne on suomalainen valkuaisraaka-aine, jolla voidaan korvata osa eläinten ruokinnassa käytettävästä tuontisoijasta.
  • Herne sitoo typpeä ilmasta ja monipuolistaa viljelykiertoa.
  • Rehuherneen lisäksi A-Rehu hyödyntää useita muita kotimaisia raaka-aineita tuontisoijan korvaamisessa.
  • A-Rehu ostaa herneen, viljan ja rypsin suoraan suomalaisilta tiloilta ilman välikäsiä.
  • A-Rehun pitkäjänteisen kehitystyön seurauksena soijan osuus suomalaisen broilerin- ja sian ruokinnassa on vähentynyt merkittävästi.

Lisätietoja antaa hankintapäällikkö Taneli Marttila, puh 040 864 1476.