Läppäriltä lapion varteen ja Teamsista talon alle

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana olemme remontoineet ja laajentaneet rintamamiestaloa, kaivaneet kellaria, siirtäneet hirsirakennuksia Pohjanmaalta Sipooseen, kunnostaneet autotallia, rakentaneet pihasaunaa, koonneet yli satavuotiasta aittaa, remontoineet saunamökkiä, rakentaneet uuden mökin sekä tehneet terasseja ja laitureita.

Miksi ihmeessä meillä on aina joku remontti, rakennusprojekti tai vähintään uusi suunnitelma käynnissä? Ihan hyvä kysymys. 

Ehkäpä remontoidessa tehdäänkin jotain suurempaa kuin vain remonttia? Vastapainoa päivätyölle tämä homma ainakin on.

Rintamamiestalo ja kuntosalin korvannut kellari

Kun ostimme rintamamiestalomme vuonna 2005, emme ehkä ymmärtäneet, millainen oppimisympäristö siitä meille muodostuisi. Yksi ikimuistoisimmista projekteista oli kellarin remontti. Talon alta kannettiin käsipelillä ulos järjetön määrä maa-ainesta.

"Kellariremontissa opittiin, että lähes kaikki on mahdollista, kun tekee tarpeeksi kauan ja riittävän pienissä erissä."

Maata kannettiin lopulta niin paljon, että miehellä menivät puvuntakit uusiksi hartioiden kasvettua. En väitä tätä tieteellisesti todistetuksi syy-seuraussuhteeksi, mutta ajallinen yhteys oli kiistaton. Kellariremontissa opittiin, että lähes kaikki on mahdollista, kun tekee tarpeeksi kauan ja riittävän pienissä erissä. Toisaalta opittiin myös, että ennen aloittamista kannattaa joskus laskea, kuinka paljon maata ollaan oikeasti siirtämässä.

Pohjanmaalta Sipooseen, hirsi kerrallaan

Vuonna 2007 päätimme siirtää vanhan hirsirakennuksen Pohjanmaalta Sipooseen. Siitä tuli kesäkeittiö, joka tosin muuttui myöhemmin pihasaunaksi. 

Siinä missä joku hankkii uuden grillin, me purimme hirsirakennuksia, numeroimme hirret, kuljetimme ne satojen kilometrien päähän ja kokosimme uudelleen. Myöhemmin pihaan koottiin myös 1800-luvulta peräisin oleva hirsiaitta.

Vanhat rakennukset ovat opettaneet meille valtavasti. Olemme oppineet hirsirakentamisesta, ongelmanratkaisusta ja siitä, ettei mikään vanha rakennus ole täysin suora. Suunnitelma A vaihtuu usein suunnitelmaksi B, ja joskus jopa Ö:ksi. Vanhoissa hirsissä näkyvät aika, käsityö ja aiempien sukupolvien elämä. Kun vanhan rakennuksen pystyttää uudelleen, ei vain rakenna seiniä, vaan jatkaa tarinaa.

Emmehän me mökkiä tarvitse

Olimme pitkään sitä mieltä, ettei meidän tarvitse hankkia mökkiä. Sitten tuli korona, ja syksyllä 2020 meille päätyi vähän kuin vahingossa 1970-luvun alussa rakennettu mökki Konniveden rannalta.

"Projekti opetti ehkä kaikkein parhaiten sen, miten paljon vanhasta voi saada irti."

Vanha saunamökki remontoitiin valoisaksi beach house -henkiseksi kokonaisuudeksi. Projekti opetti ehkä kaikkein parhaiten sen, miten paljon vanhasta voi saada irti. Joskus pitää vain osata katsoa vähän pidemmälle kuin siihen, miltä rakennus juuri sillä hetkellä näyttää.

Vanhan mökin kanssa kävi tietenkin niin, että totesimme sen pian liian pieneksi. Kesällä 2021 tontille nousi uusi hirsinen päämökki. Samalla alkoi uusi oppimismatka, sillä nyt rakennettiin ensimmäistä kertaa kokonaan uutta.

Konttorilta maalisudin varteen

Ehkä tärkein syy remontointi-intoon löytyy päivätyöstäni. Se koostuu pitkälti palavereista, strategioista, budjeteista, päätöksistä ja tietokoneen ääressä työskentelystä. Työssäni rakennetaan jatkuvasti uutta, mutta tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä.

Remontissa pystyy näkemään tuloksen heti. Kun maalaan seinän, näen lopputuloksen saman tien. Kun kannan maa-ainesta talon alta, kasa ulkona kasvaa ja monttu sisällä syvenee.

Siinä on jotain valtavan palkitsevaa ja rauhoittavaa. Läppäri vaihtuu lapioon, Teams-palaveri maalisutiin ja strategia seuraavaan konkreettiseen työvaiheeseen.

Samaan aikaan remontointi opettaa kärsivällisyyttä, ongelmanratkaisua ja keskeneräisyyden sietämistä. Olen oppinut myös, ettei kaikkea tarvitse osata ennen kuin aloittaa. Se oppi toimii aika hyvin myös työelämässä.

Ehkä me emme oikeasti rakenna taloja

Moni näkee valmiin talon, mökin, saunan tai aitan. Minä näen niiden takana kaiken opitun. Näen Pohjanmaalta Sipooseen matkanneet hirret ja niiden mukana kulkeneet tarinat. Näen saunamökin, joka näytti aluksi toivottomalta mutta muuttui paikaksi, jossa syysaurinko lämmittää ja järvi kimmeltää.

"Rakennamme yhteisiä muistoja, jatkamme vanhojen rakennusten tarinoita ja opettelemme koko ajan uusia asioita."

Ehkä me emme oikeastaan rakenna vain taloja. Me rakennamme yhteisiä muistoja, jatkamme vanhojen rakennusten tarinoita ja opettelemme koko ajan uusia asioita.

Vaikka olemme luvanneet toisillemme monta kertaa, että projektit pienenevät jatkossa, en oikein itsekään usko siihen. Vähitellenhän nämä valmistuisivat, jos en keksisi koko ajan lisää.

Mökkiremonttiin voi tutustua Meillä kotona -lehden jutusta.