Pärjääkö suomalainen ruoka jatkossakin?

Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa, mutta globaaleilta haasteilta ei vältytä ruoantuotannossakaan. Luotettava ja turvallinen ruokaketju ja kuluttajien tarkka tuntemus ovat valttikorttejamme, joilla suomalainen ruoka säilyttää kilpailukykynsä myös jatkossa.

Suomalaisen ruokatuotannon lähtöasetelmat kilpailukyvyn suhteen eivät ole kaikkein ruusuisimmat.

– Suomi on kylmä ja pimeä maa. Meillä ei ole maantieteen suomaa kilpailuetua kasvukauden pituudessa, emmekä voi nojata vuosisataisiin perinteisiin vaikkapa viininvalmistuksessa, toteaa Atria Suomen tuotekehitysjohtaja Aaro Mäkimattila.

Lisäksi monet globaalit tekijät, kuten geopolitiikka, makrotalouden vastatuulet ja ilmastonmuutos luovat epävarmuutta ja painetta ruokajärjestelmällemme.

– Mutta suomalaiset luottavat suomalaiseen, puhtaaseen ruokaan ja sen turvallisuuteen. Kotimaisuus painaa monen valintakriteereissä. Se on meidän valttikorttimme, Mäkimattila sanoo.

– Me Atrialla olemme sitoutuneet suomalaiseen ruokaketjuun ja sen kilpailukykyyn niin tiiviisti, että emme ole olemassa ilman sitä, hän jatkaa.

Kuluttajien toiveet keskiössä

Millä keinoin suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä ja vastuullisuutta sitten voidaan tukea jatkossakin?

– Kaikki lähtee kuluttajalähtöisyydestä, Mäkimattila toteaa.

On pystyttävä tarjoamaan laadukasta ja vastuullista, mutta ennen kaikkea myös kuluttajien tarpeisiin vastaavaa ruokaa.

– Kuluttajat valitsevat tuotteita kaupassa maun, kotimaisuuden, terveellisyyden, vastuullisuuden ja hinnan perusteella. Näiden täytyy näkyä myös meidän strategiassamme ja tuotekehityksen tavoitteissa, hän toteaa.

Esimerkiksi kasvaneeseen ruoan terveellisyyden vaatimukseen on Atrialla pyritty vastaamaan tuomalla markkinoille yhä enemmän sydänmerkittyjä tuotteita.

Datan ja ajoituksen liitto

Data ja tiedolla johtaminen ovat tärkeässä roolissa tuotekehitystyössä.

– Mitä tarkempaa dataa saamme kuluttajien asenteista, tarpeista ja käyttäytymisestä sekä markkinasta, sitä paremmin tunnistamme uusia mahdollisuuksia. Atrialla on todella hyvä koneisto tämän tiedon prosessointiin, Mäkimattila sanoo.

Kuluttajat valitsevat tuotteita kaupassa maun, kotimaisuuden, terveellisyyden, vastuullisuuden ja hinnan perusteella. Näiden täytyy näkyä myös meidän strategiassamme ja tuotekehityksen tavoitteissa.

Kuluttajatrendien havaitseminen ja oikea ajoitus tulla markkinoille ovat silti kaksi eri asiaa.

– Esimerkiksi hybridituotteita, joissa osa lihasta on korvattu kasviksilla, pohdittiin meillä jo kymmenen vuotta sitten, mutta silloin todettiin, että aika ei ole kypsä.

Vaikka hybridit jäivät tuolloin pöydälle, lanseerasimme edelleen markkinassa hyvin pärjäävän porkkananakin, joka edusti kasvisten lisäämistä erityisesti lapsiperheiden arkiruokailuun, Mäkimattila kertoo.

Nyt Atria on tuonut markkinoille kana-härkäpapujauhiksen. Se on valmiiksi maustettua jauhelihaa, jossa on noin puolet kanaa ja puolet härkäpapuproteiinirouhetta.

– Se vastaa toisaalta terveellisyyden ja toisaalta vastuullisuuden vaatimukseen. Harva vastustaa kasvisten lisäämistä ruokavalioon, kun kyse ei ole lihan korvaamisesta niillä kokonaan, hän toteaa.

Pellolta pöytään

Onnistunut, kilpailukykyinen tuote ei synny pelkästään datan ja tuotekehitystyön voimin suunnittelupöydällä.

Atrian vahvuutena on, että se on yksi harvoista toimijoista, joilla on hallussaan koko ruokaketju pellolta pöytään – alkutuotannosta kuluttajan lautaselle.

Lihan alkuperä perhetiloilla tiedetään tarkalleen, ja tilat voivat vaikuttaa myös esimerkiksi siihen, minkälaista rehua eläimet syövät.
Silläkin on vaikutusta lopullisen tuotteen ominaisuuksiin, kuten makuun ja päästöihin.

– Osallistamme ketjun kaikkia osia heti suunnittelutyön alkuvaiheilta lähtien – ei niin, että yksi ketjunosa tekee oman osuutensa ja siirtää sitten seuraavalle, vaan teemme mahdollisuuksien mukaan yhdessä, Mäkimattila kertoo.

Lue asiakas- ja sidosryhmälehti Hyvä Ruoka 1/2026.