Suomalainen alkutuotanto on monipuolisen elintarvikealan ydin

Alkutuotanto on lenkki, jota ilman koko muuta elintarvikeketjua ei olisi. 

Suomalaisen alkutuotannon arvoa ei kannata ajatella erillisenä muusta elintarvikeketjusta, se käy Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtosta jututtaessa selväksi. Sen sijaan on syytä miettiä, mitä kotimainen alkutuotanto mahdollistaa: koko suomalaisen elintarvikealan. 

Suomen pohjoinen sijainti ja vähäiset naapurimaat asettavat elintarvikeketjumme riippuvaiseksi kotimaisesta tuotannosta. 

– Jos elintarvikesektorimme olisi tuonnin varassa, se olisi paljon pienempi, Lehtonen sanoo. 

”Hinta on aina kompromissi” 

Tilojen heikko kannattavuus on suuri riski tuotannon jatkuvuudelle. Lehtonen avaa tuottajahintojen muodostumista: Ruoan pitää olla kohtuuhintaista, jotta kuluttajilla on varaa ostaa sitä. Teollisuus ja kauppa ottavat osansa. 

Taustalla vaikuttavat muutokset kansainvälisillä markkinoilla. 

– Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet aikamoista turbulenssia Euroopan markkinoilla, ja hintashokit maailman elintarvikeketjuissa ovat olleet isoja. 

"Elintarvikeketjun selkärankaa ei voi lähteä rapauttamaan."

Eivätkä tilojen kannattavuuteen vaikuta vain elintarvikkeiden hinnat vaan myös tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja energian hinnat. 

– Hinta on aina kompromissi. Onko siihen kukaan koskaan täysin tyytyväinen? Pidemmän päälle on kuitenkin kestämätöntä, jos maatila ei pysty kattamaan kustannuksiaan. 

– Sillä että kannattavuus olisi säällistä myös maatilalla, on iso merkitys. Luulen, että se ymmärretään myös ruokateollisuudessa. Elintarvikeketjun selkärankaa ei voi lähteä rapauttamaan. 

Viskillä kannattavuutta? 

Yksipuolisella tuotannolla kannattavuuden voisi saada paranemaan. Ainakin joksikin aikaa. 

– Voisimmehan me ruveta tuottamaan vaikka viskiä vientiin hyvällä katteella ja ostaa ruokaa ulkomailta. Mutta olisiko tuotanto kestävällä pohjalla? Entä jos viskin vienti sakkaa? Tuotannon pitää olla monipuolista. Kaikenlaista tuodaan ja viedään – sitä viskiäkin –, ja niin pitää ollakin. 

Lehtonen on tyytyväinen siihen, että tuotanto ei ole Suomessa kovin keskittynyttä. 

– Maailmalla on maita, joissa pitkälle erikoistuneet jättitilat tuottavat lähes kaiken. Meillä on vielä toiminnassa keskikokoisia, monenlaisia ja osin myös monipuolisia tiloja. 

"Yhteistyössä monia asioita voidaan tehdä pitkäjänteisemmin, paremmin ja edullisemmin."

Tuottajaorganisaatiot voisivat olla ratkaisu kannattavuuden parantamiseen. Niissä maatilojen yhteenliittymä voi ostaa tuotantopanoksia tai viedä viljaa ja muita tuotteitaan ja onnistua neuvottelemaan hinnat ja muut ehdot mielekkäämmiksi kuin yksittäinen maatila. 

– Tuottajaorganisaatioiden painoarvo on pikkuhiljaa kasvussa, vaikka se onkin Suomessa ollut hidasta. Se voi olla positiivinen asia, eikä mikään uhka ruokateollisuudelle. Yhteistyössä monia asioita voidaan tehdä pitkäjänteisemmin, paremmin ja edullisemmin. 

Lue asiakas- ja sidosryhmälehti Hyvä Ruoka 1/2026.