Yksi ala, monta kokkia – ruokainnovaatiot tehdään yhdessä

Menestyvissä ruokauutuuksissa tuottajien kokemus, tutkimustieto, uudet teknologiat ja teollinen osaaminen kättelevät toisiaan. Ratkaisevan silauksen tulokkaille antavat lopulta kuluttajien makunystyrät. Mutta millaista yhteistyö on esiripun takana ennen kuin nautimme innovatiivisia herkkuja pöydissämme? 

Vaikka moni supisuomalainen ruoka lautasellamme näyttää ja maistuu hyvinkin tutulta, kätkeytyy niihin yhä useammin ripaus jotain aivan uutta. Usein ajattelemme ruoka-alan innovaatioita vain uusina tuotteina kauppojen hyllyillä, vaikka suurin osa innovaatioista tapahtuu teollisuuden tasolla: raaka-aineiden monipuolistamisessa, sivuvirtojen hyötykäytössä sekä prosessien ja logistiikan kehittämisessä. Ne synnyttävät täysin uusia arvoketjuja ja liiketoimintamalleja. 

Ruoka-alan innovaatiot tähtäävät paitsi terveelliseen ja kestävään ravintoon, myös siihen, että ne tuottavat positiivisia vaikutuksia koko järjestelmälle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tehokasta ravinteiden ja resurssien hyödyntämistä sekä ilmaston ja ympäristön kestävyyttä. 

– Innovaatiot syntyvät rajapinnoilla – taikuus tapahtuu ruokaketjun ongelmien ja tutkijoiden ratkaisujen kohdatessa toisensa. Esimerkiksi tuottaja saattaa toivoa keinoa kasvitaudin torjuntaan ja toisaalla tutkija pohtia, mihin pulmaan hänen löydöksensä olisi oiva apu. Hankaluutena on usein ruokaketjun puutelistan ja tutkimuslaitosten tuottamien ratkaisujen kohtaamattomuus. Juuri tuon raon kaventajina toimimme startup-yritysten kanssa, kuvailee biotekniikan tohtori ja ensimmäisen pohjoismaisen pääomarahaston, Nordic Foodtech VC:n perustajaosakas Lauri Reuter. 

Startupit vasta tuloillaan ketjuyhteistyöhön 

Uuden elintarvikeraaka-aineen ajallinen matka tutkimus- ja kehitystyöstä kuluttajan haarukkaan ei hoidu ihan yön yli, vaan vie helposti lähemmäs kymmenenkin vuotta. Myös ruokaan liittyvän tiheän innovaatioriskiviidakon vuoksi on paikallaan, että uusia ideoita kehitetään ja testataan riskisijoittajien tuella pienissä kasvuyrityksissä. 

– Rahasto mahdollistaa uusien keksintöjen ja tutkimusprojektien muuttamisen kasvuyrityksiksi, tuotteiksi ja liiketoiminnaksi muun muassa Atrian tuottajaosuuskuntien sijoittamien pääomien turvin. Kun ratkaisut on hiottu tuotteiksi, aloitamme vuoropuhelun sopivien yhteistyötahojen kuten Atrian tuotekehitystiimin kanssa. Atria on vahvasti integroitunut yli koko tuotantoketjun, ja he pitävät tiiviit yhteydet tuottajiinsa. Avoimet ovet ja suorat yhteydet mahdollistavat innovaatiokokeilut koko ketjun matkalta ja nopeuttavat tuotekehitystä. 

"Kasvuyritysten juuret maatalouden ja ruuan ympärillä ovat vielä lyhyet, mutta vankistuvat vauhdilla."

Reuter jatkaa kuvion toimivan toisinkin päin. 

– Olemme alkutuottajille ja teollisuudelle silmät ja korvat kaikelle aivan uudelle ja kiinnostavalle tutkimus- ja startup-maailmassa. Kasvuyritysten juuret maatalouden ja ruuan ympärillä ovat vielä lyhyet, mutta vankistuvat vauhdilla, sillä perinteisen ruoantuotannon rinnalle kaivataan kipeästi myös uusia, kiertotaloutta edistäviä tuotantotapoja. 

– Solar Foods valmistaa sähköstä ja ilmasta elintarviketeollisuudelle monikäyttöistä soleiiniproteiinia. Volare prosessoi myllyjen ja leipomoiden ylijäämää toukkien ruuaksi ja edelleen eläinrehuksi. Hailia Nordic taas valmistaa fileenkaltaista tuotetta kirjolohen ylijäämäpaloista ja NPHarvest kehittää yhdessä viljelijöiden kanssa kiertotalouslannoitteita tilojen biokaasulaitosten jätevesien typestä ja fosforista, Reuter listaa muutamia esimerkkejä.

Pekiloa pöytiin 

Kuvaillessaan suomalaisen ruokaketjun yhteistä innovointitarmoa, Reuter nostaa esimerkiksi bioteknologiayritys Eniferin ja PEKILO®-sieniproteiinituotteet. 

– Pekilo-prosessi kehitettiin Suomessa jo 70-luvulla selluteollisuuden tarpeisiin. Kysehän on kiertotalouden sivutuotteiden muuttamisesta ympäristöystävälliseksi mykoproteiiniksi. Tampella valmisti sitä eläinrehuksi kahdella tuotantolaitoksellaan peräti 15 vuoden ajan. 

– Muutama vuosi sitten kasvuyritys Enifer herätti henkiin VTT:n kellariin unohtuneen pekilon tutkimus- ja kehitystyön, sillä erittäin ravitsevana ja monipuolisena, väriltään ja maultaan neutraalina proteiinina se on eläinrehun lisäksi ihanteellinen myös elintarvikkeiden tuotantoon. Pekilon tuominen ruokapöytiin oli sen alkuperäistenkin kehittäjien päätavoite ja sitä testattiin makkaraan, lihapulliin ja leipomiseen. Kehittämistyö jäi aikanaan kuitenkin kesken. 

Viime vuodet Enifer on hyvin tiiviissä yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa kehittänyt uudenlaisia tapoja hyödyntää sen tuottamia sivuvirtoja proteiinivalmistuksessa. Pian kotimaisen pioneerityön ympyrä sulkeutuu, kun yhden yhteistyön tulos, maitotuotteiden valmistuksen sivuvirroista tuotettu upouusi proteiinituote, nostetaan kauppojen hyllyille. 

Ruokaketjusta toimiva sampo 

Ei niin yllättäen, Reuter nostaa koko ruokaketjun, tutkijoiden ja kasvuyritysten ahkeran ajatustenvaihdon tärkeimmäksi teknologisen ruokamurroksen edistäjäksi myös jatkossa. 

– Kun lisäksi taataan paras mahdollinen perustutkimus, on meillä toimiva sampo, joka voi jauhaa paljon hyvää – myös vientiin. 

"Hyvä tutkimus ja ennakkoluulottomuus ovat vahvuuksiamme."

– Hyvä tutkimus ja ennakkoluulottomuus ovat vahvuuksiamme. Suomalaisten kuluttajien suhde ruokaan on varsin funktionaalinen: ruoka on ruokaa ja jos se on maukasta ja halpaa, sitä ostetaan. Näistä syistä uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen täällä on verrattain helppoa. 

Suomalaiset ovat olleet tiennäyttäjiä esimerkiksi maitoon, kauraan ja rasvoihin liittyvissä teknologioissa. Reuter toteaa, että monet uuden aallon kasvuyritykset ovat globaaleja edelläkävijöitä mikrobien hyödyntämisessä ruoantuotannossa. 

"On häkellyttävää, miten hyvä ymmärrys tiloilla on viimeisen huudon teknologiasta."

Ilmapiiristä puhuttaessa Reuter myöntää ihailevansa erityisesti suomalaisten alkutuottajien innovatiivisuutta ja valmiutta kokeilla mitä tahansa tuotantoa tehostavaa ja kehittävää. 

– On häkellyttävää, miten hyvä ymmärrys tiloilla on viimeisen huudon teknologiasta. 

– Tutkijoillahan on kyky ratkaista melkein mikä tahansa ongelma, mutta joskus ratkaisua tärkeämpää on juuri oikeiden ongelmien löytäminen. Siksi hyppään saappaissani pellon laitaan aina tilaisuuden tullen.

Lue asiakas- ja sidosryhmälehti Hyvä Ruoka 1/2026.