Hankkeissa vahvistetaan suomalaista ruoantuotantoa
Atrian luotsaamassa hanketoiminnassa on vuosittain mukana satoja tiloja. Atrian alkutuotanto on ollut mukana hanketoiminnassa kymmeniä vuosia, ja hankkeiden aiheet ja painopisteet ovat vaihdelleet laajasti. Välillä on keskitytty peltoviljelyyn, välillä johtamiseen, joskus taas kotieläintuotannon talouteen ja rakentamiseen.
– Nyt punainen lanka on jatkuvuus, Atrian alkutuotannon johtaja Sinikka Hassinen sanoo. Tavoitteena on varmistaa, että tilat ovat siinä kunnossa, että niiden toimintaa on hyvä jatkaa, kun sukupolven- tai muun omistajanvaihdoksen aika on.
Nautatilahankkeita on vuoden 2026 käynnissä neljä, sikatilojen hankkeita yksi. Rahalliset kokonaispanostukset ovat 2 miljoonan euron luokkaa.
Hanketyö toteuttaa osaltaan Atrian alkutuotannon strategiaa: niissä varmistetaan perhetilayrittäjyyden elinvoimaisuutta ja luodaan valoisaa tulevaisuutta tiloille.
– Kun tiloilla on tulevaisuus, myös suomalaisella ruoantuotannolla on tulevaisuus.
Jatkuvuus ja vastuullisuus kulkevat koko ajan hanketoiminnan taustalla, usein myös käsi kädessä. Kun kehitetään eläinten hyvinvointia, laiduntamista, lannan käyttöä pelloilla ja hiilensidontaa tai pyritään vähentämään päästöjä turvemailta, samalla kehitetään muutoskestävyyttä. Se on tärkeää myös jatkuvuuden kannalta.
Vaikutus ei jää vain atrialaisiin tiloihin.
– Atria on iso toimija. Se, mitä me teemme, vaikuttaa valtakunnallisesti, summaa Hassinen.
Pienryhmissä opitaan toisilta
Hankkeiden vaikuttavuuden kannalta on ollut oleellista, että toimintatapoja on muutettu. Kun tiloilla kulkeva neuvoja on vaihdettu tuottajien väliseen pienryhmätoimintaan, on alkanut tapahtua entistä enemmän. Pienryhmissä hankkeen rooli on mahdollistaa ryhmän kokoontumiset, varmistaa, että kaikki saavat äänensä kuuluviin, ja tarjota tietoa.
Tiedonvaihto ja keskustelu vertaisten kanssa antaa ideoita ja vie asioita eteenpäin. Pienryhmissä on alle kymmenen tilaa, ja niitä on vuonna 2025 kokoontunut viisikymmentä.
– Pienryhmät ovat isoin ja keskeisin juttu, jota kaikki hankkeet toteuttavat. Lisäksi on vierailukäyntejä ja retkiä, teema- ja seminaaripäiviä, webinaareja, podcasteja, videomateriaaleja ja toimintaa somessa.
Iso osa toimintaa on se, että tuottajille luodaan mahdollisuuksia muodostaa verkostoja. Tilat saattavat olla kaukana toisistaan, eikä muihin kollegoihin välttämättä muodostu arjessa yhteyksiä.
– Aina kun palautetta kysytään, esiin nousee se, että on ollut hienoa, kun on ollut aikaa keskustella. Tuottajat kokevat sen tosi tärkeäksi.
Parhaimmillaan tuottajalle jää käteen hanketoiminnasta vertaisoppimista, uutta tietoa ja verkostoja.
Herneenviljelyn harppaus
Konkreettinen hankkeen aikaansaama kehitysloikka on herneen viljelyn yleistyminen. Tilat uskalsivat hankkeen myötä kokeilla herneen viljelyä ja saivat siihen opastusta ja tukea. Kotimaisella herneellä on nykyään merkittävä rooli rehujen valkuaislähteenä.
Monilla tiloilla laidunkausi on pidentynyt sekä alusta että lopusta, kun hanke on tuonut erilaisia tapoja laiduntamiseen ja laidunten hoitoon. Onnistumiset ovat olleet esimerkkejä muille, ja hyvät käytännöt ovat levinneet. Se on parantanut sekä tilojen kannattavuutta että eläinten hyvinvointia.
Investointeja suunnittelevat tilat ovat saaneet ideoita ja intoa toteutukseen pienryhmistä ja tilavierailuilta.
Alkutuotanto haistelee tilojen tarpeita, joihin tarttua hankkeissa. Seuraavana listalla on henkilöstöjohtaminen.
– Tilakoon kasvu aiheuttaa sen, että yhä enemmän tarvitaankin johtamisosaamista. Siitä ei ole monilla tiloilla syvällistä kokemusta.
Kumppanit ovat tärkeitä hankkeiden toteuttamisessa. Atria on tehnyt paljon yhteistyötä Luonnonvarakeskus Luken kanssa, ja nyt kumppaneina ovat valiolaiset osuuskunnat. Myös Pohjanmaan Liha ja ProAgria Itä-Suomi ovat mukana atrialaisissa hankkeissa. Hanketoiminta kattaa Suomen lukuun ottamatta eteläistä Suomea, Hämettä, Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Rahoituksesta 80 prosenttia on EU:n maaseuturahastosta, ja sitä myöntävät ELY-keskukset.
Hassinen tietää, mikä hankkeissa työskenteleviä motivoi.
– Me haluamme tehdä töitä suomalaisen tuottajan ja ruoantuotannon eteen.