Atrian vastuullisuusohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut ympäristövaikutusten vähentäminen ruokaketjussa, jota Baltic Sea Action Groupille tehty Itämeri-sitoumus osaltaan kiritti. Yksi konkreettisimmista toimenpiteistä on ollut soijan korvaaminen kotimaisilla valkuaislähteillä, kuten ohravalkuaisella ja herneellä, sekä rehuketjun kiertotalouden vahvistaminen.
Soijan käytön vähentämisen vaikutukset tuotantoketjussa
Soijan käytön vähentäminen alkoi jo Atrian ketjussa vuodesta 2016, jolloin A-Rehu aloitti kotimaisen rehuherneen käytön broilerirehuissa. Herne korvaa edelleen ruokinnassa soijaa ja vehnää, koska se sisältää paljon valkuaista ja energiaa. Vuoden 2024 loppuun mennessä Atria on onnistunut vähentämään soijan käyttöä merkittävästi. Soijan käyttö on vähentynyt:
- Sikarehuissa: –62 %
- Broilerirehuissa: –45 %
- Nautarehut ovat täysin soijattomia
Vuoden 2024 loppuun mennessä Lisäksi Atrialla oli kolme täysin soijatonta sianlihan tuotantoverkostoa, mikä osoittaa muutoksen skaalautuvuuden ja käytännön toteutettavuuden.
- Soijan käytön vähentäminen on tehty useiden vuosien aikana tiiviissä yhteisyössä Atrialaisten perhetilojen kanssa. Tiloilta on löytynyt aitoa kehittämisen halua uusia ruokintamenetelmiä kohtaan joita soijasta luopuminen vaatii. Nykyisin ilman soijaa voidaan ruokkia niin emakot, porsaat kuin lihasiatkin, kertoo Harri Muilu alkutuotannon tuoteryhmäjohtaja.
- Täysin soijaton tuotanto on testattu onnistuneesti myös broilertuotannossa, lisää Anne Rauhala, siipikarjarehujen kehittämispäällikkö.
Vuonna 2024 Atria korvasi sikaketjussa soijaa kotimaisella ohravalkuaisella määrän, jonka viljelemiseen olisi tarvittu noin 8 500 hehtaaria soijapeltoa esimerkiksi Brasiliassa. Tämä vastaa pinta-alaltaan noin 12 000 jalkapallokenttää.
Kotimaiset valkuaislähteet
A-Rehun herneen sopimusviljelyala on 12,5-kertaistunut sitoumuskauden eli viiden vuoden aikana. Broilerirehuissa herneen käyttö on nelinkertaistettu, ja sikarehuissa soijaa on korvattu merkittävästi elintarviketeollisuuden sivuvirroilla esimerkiksi ohravalkuaisella. Lisäksi sivuvirroilla, kuten heralla, on osittain korvattu myös viljan käyttöä rehuna. Härkäpavun käyttö on ollut rajallisempaa johtuen viljelyvarmuuden haasteista, mutta sen potentiaalia tutkitaan edelleen.
Nämä luvut konkretisoivat, kuinka merkittävä vaikutus rehuraaka-aineiden valinnalla on maankäyttöön niin globaalisti kuin kotimaassa – herneenviljelyllä on merkittäviä hyviä vaikutuksia viljelykiertoon, kuten typpilannoitustarpeen väheneminen ja viljelykierron monipuolistuminen.
Atrian rehuketjussa kiertotalous on keskeinen osa resurssitehokkuutta. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet:
- Ohravalkuaisrehun (etanoliteollisuuden sivuvirta) täysimääräinen hyödyntäminen rehuna jo melkein 40 vuoden ajan
- Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen rehussa
- Kauran kuoren siirtyminen jätevirrasta arvokkaaksi biopolttoaineeksi
- Lisäfosforin käytön vähentäminen rehuissa : Atrian rehuissa käyttämä lisäfosforin määrä on pudonnut vuodesta 2016 lähtien 160 tonnista 60 tonniin kuukaudessa (–63 %). Tämän kehitysloikan on mahdollistanut erityisesti fytaasivalmisteiden käyttö rehuissa, mikä parantaa viljojen luonnostaan sisältämän fosforin sulavuutta eläinten ruoansulatuksessa.
Nämä toimenpiteet vähentävät ravinnekuormitusta vesistöihin, parantavat rehujen ravitsemuksellista tehokkuutta ja tukevat kiertotalouden periaatteita.
Atrian toimenpiteet soijan käytön vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi osoittavat, että kotieläintuotannon ympäristövaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi hyödyntämällä kotimaisia raaka-aineita. Kotimaisten valkuaislähteiden käyttö ei ainoastaan vähennä riippuvuutta tuontiraaka-aineista, vaan se myös tukee paikallista maataloutta, parantaa huoltovarmuutta ja pienentää globaalisti sademetsäkatoriskiä.