Tuoreen tutkimustiedon mukaan sekä naudanlihan kuluttajien että tuottajien kannattaa investoida eläinten hyvinvointiin, sillä lihan hyvät tuotantotulokset kulkevat käsikädessä nautojen hyvinvoinnin kanssa. Hyvä tulos kertautuu hyötyinä niin eläimille, tuottajille, teollisuudelle kuin koko yhteiskunnallekin.
Lihanautojen hyvinvoinnilla on yhteyksiä hyviin tuotantotuloksiin, selviää AtriaNauta-palvelun laatupäällikön, eläinlääkäri Tuomas Hervan väitöskirjasta. Herva selvitti tutkimuksessaan eläinten hyvinvoinnin ja naudanlihantuotannon taloudellisen puolen välisiä yhteyksiä eläinten hyvinvoinnin kannusteiden ja esteiden löytämiseksi.
Tutkimuksen mukaan keskeisin jarru eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ovat eri tahojen voimakkaasti eroavat käsitykset siitä, mitä eläinten hyvinvointi ylipäätään on.
– Pitäisi ymmärtää, että luonnollisuus ei välttämättä aina ole autuus eläinten hyvinvoinnin kannalta. Eläimet voivat voida hyvin myös intensiivisessä tuotannossa. Laajaperäisyyttä saa toki toivoa ja siitä saa maksaa, jos rahat riittävät, mutta sen hinta on helposti monikertainen normaaliin tuotantoon verrattuna, eikä se aina välttämättä takaa eläinten hyvinvointia, Herva sanoo.
Aiemmin keskustelu aiheesta on kohdistunut pääasiassa nykyisten tuotantomuotojen aiheuttamiin mahdollisiin eläinten hyvinvointiongelmiin. Eläinten hyvinvoinnista niin eläimille, tuottajille, teollisuudelle kuin koko yhteiskunnallekin koituvat hyödyt ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Muutostarpeita sekä tuissa että lainsäädännössä
Tutkimuksessaan Herva selvitti nautojen hyvinvoinnin ja lihatuotannon eri tuotantotapojen tunnuslukujen välisiä tilastollisia yhteyksiä noin 180 suomalaisella nautatilalla. Eläinten hyvinvointia suosivat kylmäpihatot todettiin tutkimuksessa rakolattiakasvattamoja kannattavammiksi, kun kuivikkeen hinta on edullinen.
– Tuottajan kannalta näyttää, että hyvinvointiin kannattaa aina investoida, kunhan varmistaa, etteivät tilakohtaiset kustannukset ole liian korkeita. Kaikkien hyväksikäyttämiemme eläinlajien, niin lemmikkien kuin hyötyeläintenkin, hyvinvoinnin edistämisessä tulisi ymmärtää eläintenpidon taloudelliset realiteetit ja niiden suhde eläinten hyvinvointiin, jotta toimenpiteet johtaisivat haluttuun lopputulokseen, Herva sanoo.
Tutkimuksen mukaan kohtuuhintaisen, vakaan kuivikemarkkinan kehittäminen olisi keskeinen keino edistää nautojen hyvinvointia. Myös rakolattian kumittaminen todettiin tutkimuksessa kannattavaksi sijoitukseksi.
Herva huomasi nykyisessä tukijärjestelmässä olevan muutostarpeita, jos sen tavoitteina olevaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta haluttaisiin tukea nykyistä tasapuolisemmin.
– Myös eläinsuojelulaissa säädettävien raja-arvojen pitäisi olla eläinperäisiä.
Atria kehittää eläinten hyvinvointia
Hervan poikkitieteellisen, tuotantoeläinlääketiedettä ja ihmistieteitä yhdistävän väitöskirjan aihe nousi hänen arkityöstään AtriaNauta-palvelun laatupäällikkönä.
– Tutkimustuloksia on jo käytetty ja käytetään jatkossakin tuottajien koulutuksessa,terveydenhuoltojärjestelmien kehitystyössä sekä Atrian tuotekehityksessä. Atrian etuna on, että meillä tehdään kipua aiheuttavia toimenpiteitä selvästi vähemmän kuin muualla ja asianmukainen kivunlievitys yleisempää. Myös tuotannon kontrolli on huomattavasti tarkempaa ja eläinterveys paljon parempi kuin esimerkiksi ulkomaisessa naudanlihatuotannossa.
Tuomas Hervan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen väitöskirja Animal welfare and economics in beef production (Nautojen hyvinvointi ja lihantuotannon kannattavuus) tarkastetaan 30.1.2015 Helsingin yliopistossa.
Lisätietoja:
- http://www.vetmed.helsinki.fi/tiedekunta/uutiset/2015/150123_herva.html
- AtriaNauta-palvelun laatupäällikkö, eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Suomi Oy, p. 040 866 9252