Miten houkutella ja sitouttaa nuoria yrittäjiä maatalousalalle? Maatalousyrittäjien keski-ikä on 54 vuotta. Nuoria, alle 40-vuotiaita on vain 15 prosenttia.

Ratkaisun avaimia on etsittävä sekä yhteiskunnan että maatilojen tasolta. Alalle tulon aitaa on madallettava helpottamalla ja sujuvoittamalla omistajanvaihdoksia. Nuoret maatalousyrittäjät tarvitsevat luottoa siihen, että maatalous tarjoaa perustan taloudellisesti kannattavalle liiketoiminnalle kestävällä tavalla. Muutoksia tukisäädöksiin on tehtävä maatilan laajaa tehtäväkenttää ja muutosseuraamuksia tuntien.

"Muutosvalmius ja joustavuus ovat nykymaatiloilla toiminnan a ja o." 

Muutosvalmius ja joustavuus ovat nykymaatiloilla toiminnan a ja o. Tämän helpottamiseksi peräänkuuluttaisinkin ketteryyttä ja joustoa alan rahoitusmarkkinoille sekä kannustimia yritystoiminnan aloittamiseen. Tiloilla kaivataan varmuutta maatilojen arvon säilyttävistä tukitoimista. Vetoa ja pitoa alalle saadaan myös huolehtimalla yrittäjien jaksamisesta sekä kouluttautumismahdollisuuksista.

Alalla tuijotetaan liikaa pelkkään bkt:hen sivuuttaen sen muut yhteiskunnalliset arvot. Huoltovarmuuden kivijalkahan on maatalous ja sen heikkeneminen uhkaa ylipäätään maaseudun elinvoimaa nakertaen maaseutualueiden taloutta. Rahallisen tuen lisäksi tärkeää on nykyistä myötäilevämpi ilmapiiri; ruoantuotannon ja maatalousyrittäjien paikka omavaraisuuden takaajina on julkisen keskustelun keskiössä.

Maatalousalan ja eri sidosryhmien, esimerkiksi ympäristöjärjestöjen, olisi innostuttava yhteisten tavoitteiden asettelusta ja aidosta yhteistyöstä. Yhteistyö ei onnistu eri blokeissa, jos maatalouden osalta on vielä eri tavoitteet. Tämä johtaa helposti syyttelyyn ja maatalouden imagon rapautumiseen. Maataloudessa ilmastotyö otetaan vakavasti, mutta myös ympäristöjärjestöissä tarvitaan tietoa siitä, miten prosesseja voi ylipäänsä muuttaa.

"Maataloudessa ilmastotyö otetaan vakavasti, mutta myös ympäristöjärjestöissä tarvitaan tietoa siitä, miten prosesseja voi ylipäänsä muuttaa."

Pidän maatilayrittäjiä todellisina huippujohtajina heidän tavattoman moninaisen työkenttänsä vuoksi. Tuotantoprosessien taitamisen lisäksi heidän on hallittava laajasti taloutta, liikkeenjohtoa sekä verkostoitumista ja viestintää.

Osaamisportfoliossa keskeistä on tavoitteiden asettelu investointisuunnitelmineen sekä oikea-aikaisten kehitysaskelten ottaminen suunnitelmallisesti ja riskejä halliten. Osaavilla nuorilla on jaksamisensa puitteissa edellytyksiä kehittää tilansa oheen monenlaista toimintaa maatilamatkailusta maisemanhoitoon. Näissäkin auttaa koulutuksen lisäksi tilalta käytännössä saatava tietotaito.

Tutkijana toivoisin maatalousyrittäjien kiinnostuvan nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä tutkimus-, neuvonta- ja koulutustahojen kanssa. Näin heille avautuisi suora osallistumisväylä muutosvaikuttamiseen, sillä lainsäätäjät kontaktoivat ahkerasti tutkijoiden kanssa. Hyvä keskusteluareena olisi vaikkapa vertaistukea antava yhteisökokous takavuosien maamiesseurahengessä.

Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jarkko Leppälä.

Lue myös: Kanat mielessä päivin ja öin

Lue Hyvä Ruoka 1/2024 asiakas-ja sidosryhmälehti täältä