Atria mukana 10 yrityksen joukossa pilotoimassa uutta tiedeperusteisten luontotavoitteiden ohjeistoa
Mukana olevat yritykset pääsivät testaamaan ensimmäisten joukossa maailmassa Science Based Targets Network -verkoston (SBTN) kehitteillä olevaa uutta ohjeistoa omien tiedeperusteisten luontotavoitteidensa asettamiseksi. Tämän hetkisen arvion mukaan vuonna 2023 julkaistavan ohjeiston tavoitteena on vauhdittaa yritysten toimenpiteitä kiihtyvän luontokadon pysäyttämiseksi. Huhtikuussa käynnistyneeseen ohjelmaan haki kaikkiaan 35 yritystä, joista mukaan valittiin kymmenen: Atria, Kesko, Lassila & Tikanoja, Metsähallitus, Paulig, Reima, Rudus, SOK, UPM-Kymmene ja Valio. Atrialta pilottiryhmään osallistuivat vastuullisuuspäälliköt Teija Paavola ja Sanna Kivimäki.
- Toimintamme on aina linkittynyt alkutuotannon kautta vahvasti vuodenkiertoon ja luontoon. Oman toiminnan vaikutukset esimerkiksi investoinneissa ja arvoketjussa vaikuttavat suoraan joko positiivisesti tai haitallisesti paikalliseen luontoon. Erityisesti alkutuotannolla on myös monia positiivisia vaikutuksia, mutta työskentelemme koko ajan myös vähentääksemme haitallisia vaikutuksia: Atrialla on tehty haitallisten luontovaikutusten vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, kertoo vastuullisuuspäällikkö Teija Paavola.
- Pilottiryhmän tärkeintä antia itselleni oli tietynlainen selkeytyminen eli miten tätä biodiversiteetti-monimuotoisuus-luontokato-mammuttia on mahdollista ottaa sarvista kiinni. Pystymme omalta osaltamme vaikuttamaan luontopaineita vähentämällä ja meillä ei tarvitse olla kaiken kattavaa mittaria tälle hankalasti mitattavalle asialle. Pystymme aloittamaan työn tarvittaessa olennaisuusanalyysillä ja purkamaan tavoitteet pienemmiksi paikallisten vaikutusten kokonaisuuksiksi, jatkaa Paavola.
Kunnianhimoista työtä kestävän ruokaketjun eteen
Atrialla tehdään jo kunnianhimoista tieteeseen perustuvaa työtä ilmaston eteen: Atria on saanut Science Based Targets -aloitteelta (SBTi) virallisen hyväksynnän päästövähennystavoitteilleen. Ilmastotavoitteisiin verrattuna luontovaikutukset pitävät sisällään useampia näkökulmia, tasoja ja osa-alueita, mikä tekee asiasta paljon monimutkaisemman. On kuitenkin hyvä, että erilaisia luontovaikutuksia tarkastellaan monipuolisesti saman viitekehyksen sisällä, koska esimerkiksi jotkin ilmastoon liittyvät toimenpiteet voivat olla ristiriidassa vaikkapa luonnon monimuotoisuuden kanssa.
Atria on sitoutunut myös UN Global Compactiin sekä tehnyt Itämeri-sitoumuksen Baltic Sea Action Groupille. Näiden sitoumusten lisäksi meillä on sitoumukset veteen, soijaan, palmuöljyyn, vapaan kananmuniin sekä materiaali- että energiatehokkuuteen liittyen.
Science Based Targets Networkin mukaiset tiedeperusteiset luontotavoitteet ja toimenpiteet negatiivisten luontovaikutusten minimoiseksi ovat Atrialle yksi konkreettinen keino kehittää ruokaketjun toimintaa kokonaisvaltaisesti edelleen. Globaali, tieteeseen perustuva ja yleisesti käytössä oleva ohjeistus on tärkeä tässä työssä. Luontovaikutukset ovat kuitenkin monilta osin paikallisia, joten myös luontotyö lähtee paikallisista ja alueellisista tarkasteluista ja toimenpiteistä. Haitallisten vaikutusten minimoimisen lisäksi, on tärkeää huomioida myös arvoketjun positiiviset vaikutukset ja niiden vahvistaminen.
Riskiraaka-aineet, suomalainen liha ja investointihankkeet
Tarkemman tarkastelun kohteiksi valittiin aluksi riskiraaka-aineet, suomalaisen lihan ja investointihankkeet, jossa case-esimerkkinä tarkasteltiin käynnissä olevaa siipikarjainvestointia. Yhteistyössä vastuuhenkilöiden, asiantuntijoiden ja ydintiimin kanssa pyrittiin tunnistamaan kehikon mukaiset Atrian toiminnan haitalliset vaikutukset sekä niiden merkittävyys ja omat vaikutusmahdollisuudet.
- Toimintamme vaikutukset kotimaassa ovat meillä jo varsin hyvin tiedossa ja vaikkapa suomalaisen alkutuotannon vesistövaikutuksia on jo nyt mahdollista tarkastella SBTN:kin osaltaan edellyttämällä valuma-aluetasolla. Toisaalta taas kansainväliset raaka-aineiden hankintaketjut ja niiden paikalliset luontovaikutukset, tulevat vaatimaan paljon lisäselvityksiä ja niihin meillä on hieman pienemmät vaikutusmahdollisuudet, kertoo Paavola.
Valmistuessaan SBTN-kehikko vastaa Atrian tarpeeseen arvioida, vähentää ja kehittää oman arvoketjun paikallisia luontovaikutuksia yhteisellä tunnetulla ja tunnistetulla globaalilla viitekehyksellä. Kehikon puutteena on positiivisten luontovaikutusten tunnistamisen, mittaamisen ja vahvistamisen puuttuminen ohjeistuksesta. SBTN:n mukaisesta työskentelystä on hyötyä missä tahansa yrityksen luontotyön vaiheessa.
- Tiedepohjaisia luontotavoitteita harkitsevan yrityksen kannattaa varata taustaselvityksille runsaasti aikaa ja resursseja. Luontotavoitteiden asettaminen tulee edellyttämään toimialasta riippumatta laajaa erilaisten toimitusketjujen taustatietojen hankintaa ja niiden analysointia, että tavoitteet ylipäätään voidaan asettaa ja niiden toteutumista seurata, päättää Paavola.