"Epävarmassa maailmassa kotimaisen ruoan valitseminen tuntuu tärkeämmältä kuin koskaan"
"Ruoka on aina ollut todella tärkeä osa elämääni. Kasvoin perheessä, jossa rakastettiin ruoanlaittoa. Muistan, kuinka olimme lapsena veneellä kesäisin ja äiti suunnitteli lounaan jo aamiaisella sekä illallisen jo lounaalla.”
Pandemian aikana Josefinin kiinnostus ruoanlaittoa kohtaan kasvoi entisestään. Yhtäkkiä hänellä oli enemmän aikaa kotona. Hän alkoi kehittää ja kuvata omia reseptejään ja jakaa niitä Instagramissa. Niin hän tekee edelleen ja julkaisee kaikkea arkiruoistaan viikoittaisiin ruokakauppaostoksiin.
Arjen rakenne ja fiksut valinnat keittiössä
Josefin suosii ruokakaupassa käyntiä fyysisesti. Osittain syy on se, että hän haluaa valita tuotteet itse, ja osittain se, että Josefin yksinkertaisesti pitää siitä. ”Teen yleensä viikon ostokset sunnuntaisin tulevaa viikkoa varten. Siihen mennessä olen suunnitellut ateriat ja tarkistanut, mitä jääkaapissa sekä kuivakaapissa jo on. Meillä ei ole suurta jääkaappia tai pakastinta, joten ostokset täytyy tehdä fiksusti. Valinnoissa täytyy hyödyntää kaikki, mitä meillä on. Tämän opin äidiltäni, koska hän on aina ollut taitava tekemään ruokaa tähteistä emmekä heitä ruokaa pois.”
Viikon aikana Josefin kokkaa usein kasvisruokia, koska ne ovat edullisempia sekä ympäristön että terveyden kannalta. Muuten koriin päätyvä proteiini on useimmiten kanaa sekä joskus myös naudan- tai sianlihaa.
Turvallinen valinta: Lönneberga
Lihan ja maitotuotteiden kohdalla Josefinilla on selkeä periaate. Niiden on oltava ruotsalaisia. ”Jos se ei ole ruotsalaista, en mieluusti osta sitä. Kalkkunan ja kanan kohdalla etsin usein Keltainen Lintu -merkkiä* pakkauksesta.” Lönneberga on Josefinin mukaan brändi, jonka hän voi valita turvallisin mielin. Hän tuntee merkin hyvin, ja pakkauksista näkyy selkeästi, että tuotteet ovat ruotsalaisia.
”Ostan usein siivutettua kalkkunaa, koska se on täydellinen kevyt ateria keitetyn kananmunan kanssa. Tein sillä myös todella hyvän croque monsieur’n jokin aika sitten. Ja kun ostan kanaa, pidän Lönnebergan vakuumipakatuista tuotteista. Ne vievät vähemmän tilaa jääkaapissa ja tuntuvat jostain syystä hygieenisemmiltä, kun pakkauksessa ei ole ilmaa.”
Kun kysymme, miksi Lönneberga tuntuu turvalliselta valinnalta, hän vastaa: ”Tiedän, että se on tuotettu Ruotsissa. Meillä on tiukat lait eläinten hyvinvoinnin ja tuotannon suhteen. Jos ostan jotain ulkomailta, en tiedä, miten antibiootteja käytetään tai millaiset eläinten olot ovat. Minulle on myös tärkeää, että tuotannossa työskentelevillä on hyvät työolot. Ruotsalaisissa tuotteissa tämäkin tuntuu varmemmalta.”
Sen tukeminen, mitä meillä on
Maailman myllerrys on vahvistanut Josefinin käsitystä ruotsalaisen tuotannon tärkeydestä. ”Haluan tukea ruotsalaisia viljelijöitä, ruotsalaisia yrityksiä ja Ruotsin taloutta sekä suojella sitä, mitä meillä on. Aina silloin tällöin luen Ruotsin omavaraisuudesta ja muistan, kuinka alhainen se on. Se on entistä huolestuttavampaa kriisien ja konfliktien täyttämässä maailmassa. Mitä Ruotsille tapahtuu, jos joudumme kriisiin? Siksi on tärkeää turvata ruotsalainen tuotanto ja tukea viljelijöitä.”
Josefin ei ole tunteidensa kanssa yksin. Ipsosin Svensk Fågelin tilaaman valtakunnallisen kyselyn mukaan ruotsalaisen broilerin suosio kasvaa. Turvallisuus, laatu ja halu tukea ruotsalaisia viljelijöitä ovat tärkeimmät syyt. Moni valitsee kanan myös siksi, että se on maukasta ja hyvä proteiinivaihtoehto. ”Lempiarkireseptini on uunipaahdettua kanaa perunoiden ja vihannesten kanssa. Se on maukasta, tuntuu terveelliseltä ja ravitsevalta. Lisäksi sen voi valmistaa täysin ruotsalaisista raaka-aineista.”
|
|
Keltainen lintu*Keltainen Lintu (den Gula Pippin) takaa, että kana ja kalkkuna kuoriutuvat, kasvatetaan, teurastetaan, käsitellään ja tarkastetaan Ruotsissa – aina tuotteesta riippumatta. Se on enemmän kuin alkuperämerkki, koska se takaa terveet, salmonellavapaat linnut, jotka kasvatetaan tiukkojen laatuohjelmien mukaisesti tiloilla, joissa käytetään ilmastoälykkäitä menetelmiä. |
Ruotsin omavaraisuus 50 prosenttiaRuotsin omavaraisuustaso on noin 50 prosenttia, kun taas Suomessa se on noin 80 prosenttia. Luku kertoo, kuinka suuri osa ruoasta tuotetaan kotimaassa ja kuinka paljon tuonnista ollaan riippuvaisia. Lähde: Statistics Sweden (SCB) |
