Atria Suomen tutkimus- ja kehitysjohtaja Anu Saranpää kohtaa työssään paitsi suomalaisten kuluttajien muuttuneet tarpeet myös kiihtyvästi kehittyvän maailman. Nykyajan uudet vaatimukset edellyttävät yrityksiltä sekä kykyä tunnistaa olennaiset ilmiöt että taitoa priorisoida, mihin keskitytään.

 

Anu Saranpää on aitiopaikalla tarkastelemassa sitä, mitä suomalainen kuluttaja syö.

”Erityisen kiinnostavaa työssäni on, miten suomalaisten ruokailu muuttuu ja millaisia asioita meidän pitää tulevaisuudessa tehdä, että olemme juuri oikealla tavalla kuluttajan arjessa mukana.”

 

Atrian tutkimus- ja kehitystoiminta ei keskity pelkästään tuoteuutuuksien ideointiin, vaan kyse on laaja-alaisesta yhteistyöstä niin eri tutkimuslaitosten kuin yliopistojenkin kanssa. Atrian alkutuotannon hankkeissa vahvistetaan ruoantuotannon jatkuvuutta ja tuottajien osaamista hyvin käytännönläheisillä hankkeilla ja pienryhmätoiminnalla. Tutkimus- ja kehitystoiminta puolestaan kattaa muun muassa soveltavaa tutkimusta elintarvikealalla, ravitsemustieteissä, pakkauskehityksessä kuin myös elintarviketurvallisuuden puolella.

 

Atrialla tutkimus- ja kehitystyö perustuu muun muassa kattavan markkina- ja kuluttajatiedon keräämiseen sekä analysointiin. Työn keskiössä on pyrkiä ymmärtämään syvällisesti kuluttajien tarpeita. Näin näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sekä myös saamaan tästä kilpailuetuja markkinassa, jossa kuluttajien huomiosta kilpaillaan nykyään hyvin erilaisin tavoin. Anu kuvaa, että maailmalla syntyy jatkuvasti kiinnostavia ruokailmiöitä ja trendejä, jotka digitaalisessa ajassa myös leviävät ennätysvauhtia.

 

Vaikka monet kuluttajat tarttuvat erilaisiin ruokatrendeihin hanakasti, Anu kuitenkin muistuttaa, että maltti on usein valttia: ”Emme halua olla mukana vain pelkissä ilmiöissä, vaan Atria haluaa olla mukana erityisesti markkinaa muuttavissa pitkäkestoisissa muutoksissa oikealla tavalla.”

 

Tutkimus- ja kehityshankkeet tukevat strategiaa

Saranpää kuvaa, että Atrialla hankkeiden valintaa ja priorisointia ohjaavat liiketoimintalähtöiset strategiset valinnat, mutta myös vastuullisuuteen liittyvät painopisteet. Vastuullisuus on keskeinen osa Atrian strategiaa, ja vastuullisuustavoitteet näkyvät myös siinä, mihin tutkimus- ja kehityspuolella panostetaan.

 

Hankkeita valitessa on priorisoitava, mihin kaikkeen resurssit riittävät, ja lisäksi valittava teemoja, jotka herättävät riittävästi yhteistä kiinnostusta myös muissa toimijoissa. ”Kun kyse on suurista tarpeista, kuten esimerkiksi vastuullisuuden kehittämisestä, selvitämme ensin, löytyisikö esimerkiksi tutkimuslaitosten tai yliopistojen kanssa yhteisiä etenemispolkuja. Hankkeet toteutetaan usein useiden tahojen yhteistyönä, joten kartoitamme, löytyykö riittävän vahva yhteinen teema useamman toimijan kesken”, Anu kuvaa.

 

Hiilensidonnasta suolan vähentämiseen

Anun mukaan Atrian tutkimus- ja kehitystoiminnassa on viime vuosina korostunut erityisesti erilaiset alkutuotannon hankkeet. Yhtenä esimerkkinä Anu nostaa hiilensidontaan liittyvät projektit, joissa tutkitaan muun muassa maaperän ja peltojen kykyä sitoa hiiltä ja vapauttaa sitä. Näin pystytään tulevaisuudessa muun muassa kehittämään vastuullisempaa ruoantuotantoa ja ymmärtämään paremmin tilatason toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön.

 

Ruoan terveellisyys on myös asia, jossa Atria pyrkii vastaamaan erityisesti kasvavaan terveellisyyden trendiin. Esimerkiksi REMU-hankkeessa eli Terveellisemmäksi reformuloitujen menestysruokatuotteiden yhteiskehittäminen Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa tutkittiin, miten kuluttajat reagoivat tuotteiden suolapitoisuuden vähentämiseen. Anu kuvaa tulosten olleen kiinnostavia. Tutkimuksessa havaittiin, että liian nopea suolan määrän vähentäminen tuotteissa ei herättänyt ainoastaan välitöntä reaktiota kuluttajissa, vaan osallistujat alkoivat lisätä suolaa annoksiinsa itse. Tällöin tavoiteltu terveyshyöty jäi saavuttamatta.

 

”Tämä osoittaa konkreettisesti, että jos tuotteiden suolapitoisuutta muutetaan liian rajusti, kuluttajat eivät välttämättä seuraa mukana. Siksi suolan vähentämisen on tapahduttava vaiheittain. Esimerkki havainnollistaa hyvin, miten tutkimuksen avulla voidaan todentaa muutosten vaikutuksia, kun kehitämme tuotteiden makua”, Anu toteaa.

 

Ihmisen arki muuttuu lopulta hitaasti

Maailman muutos voi tuntua ajoittain hyvin nopealta, ja silloin saattaa syntyä vaikutelma, että elämme täysin erilaista aikaa kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Saranpää kuitenkin muistuttaa, että isossa kuvassa ostokäyttäytymisen rutiinit ja kuluttajien arki muuttuvat verrattain hitaasti. Suositut tuotteet pysyvät, vaikka kuluttajat hakevatkin vaihtelua arkeensa.

 

”Maailma muuttuu loppujen lopuksi aika hitaasti, mikä onneksi antaa teollisuudelle mahdollisuuden reagoida muutokseen oikealla tavalla”, Anu korostaa.

 

Kokonaisuudessaan Anu näkee tutkimus- ja kehityshankkeiden puolella hienoja mahdollisuuksia. ”Onhan se tulevaisuuteen katsominen – ja se, miten pääsemme sinne oikealla tavalla valmistautuneena – todella mielenkiintoista!”